torstai 3. kesäkuuta 2010
MUUTTO!
Kola ja Noki muuttavat tilanpuutteen vuoksi bittinsä naapuriavaruuteen osoitteeseen http://nokikola.blogspot.com/ !
maanantai 31. toukokuuta 2010
OTA! ...odota... odota... MENNÄÄN!
...eli tarina siitä, miten Kola ei ole koskaan oppinut kontakteja.
Kolahan aloitti agilityuransa Kompassin agilitykurssilla. Ihan hauskaahan siellä oli, mutta sieltä peräisin ovat myös monet ongelmat, jotka hidastavat agilityharrastuksen etenemistä vieläkin. Eikä Hurttaharrastajien ryhmässäkään osattu näissä pulmissa oikein auttaa. Kola ei siis esimerkiksi missään vaiheessa oppinut kontakteja, koska kukaan ei niitä sille missään vaiheessa opettanut. Eikä kukaan kertonut myöskään minulle, että ne pitäisi opettaa.
No. Sitten aloitettiin vesikoiraporukalla Hakkilassa ja tehtiin aika ajoin kontkteja. Ei avautunut vieläkään, että ne pitäisi jotenkin oikeasti opettaa. Toki tiesin tuossa vaiheessa jo 2on2off-jutun ja joskus sitä naksuttelinkin Kolalle, mutta en koskaan niin montaa kertaa, että Kola olisi kyennyt muistamaan naksuttelusta jotain siinä vaiheessa, kun kierrokset radalla nousevat miljoonaan.
Sitten päästiin toukokuun alussa Sannan agilitykurssille ja liityin HSKH:n porukkaan. Nyt ollaan käyty joka maanantai Ojangossa omatoimitreeneissä ja Kolan treeniohjelmaksi tuolla on muotoutunut keppien ja kontaktien harjoitteleminen. Olen kierrättänyt Kolaa keinulla, puomilla ja A:lla kontaktia ja naksutellut, kun se on 2on2off-asennossa. Olen yrittänyt saada Kolan pysymään siinä asennossa "Odota!" -käskyllä. Ei ole onnistunut. Kola on pudottautunut oikeasta asennosta pois, ollut vinossa tai tehnyt muita vääriä juttuja.
Kunnes tänään. :O
Tänään ryhdyin jälleen harjoittelemaan kontakteja puomilla. Kola kiipesi puomille ja käskin sen kääntyä odottamaan lupaa tulla alas. Namialustan ladattuani annoin käskyn. "Ota!" Sinne se meni. *naks* "Odota!" Siihen jämähti. :O Palkkasin pari kertaa ja annoin luvan jatkaa. "Mennään!"
Sama uudestaan. Ja uudestaan.
Sitten poistin namialustalta namin ja kokeiltiin vielä kerran. Olen opettanut Kolalle namialustalla myös sitä, että siihen pitää lätkäistä tassu. Kun alustalla ei ollut namia, Kola tuli puomilta alas ja asettui seisomaan oikeassa asennossa etutassu alustan päällä ja pysyi siinä! Jesh. Tein toistoja puomilla molemmilta puolilta ja omaa paikkaani muutellen. Kola meni namialustalle ja jäi siihen. Wau. Lopulta tein myös koko puomin ja suhisemalla hiljensin Kolan vauhtia alastulolle. Se otti kontaktin suorastaan mahtavasti.
Kokeilin samaa myös A:lla. Toimi sielläkin. Kola tuli alas aikaisempaa rauhallisemmin ja jäi A:n alastulolle istumaan ihan juuri niin kuin pitää: etutassut maassa ja takajalat kontaktilla. Wau wau wau!
Kolalle tekee hyvää, että se saa rauhassa treenata kontakteja viikko toisensa jälkeen. Ja vähentää myös minun stressitasoani, kun en vie muilta kallista treeniaikaa kontaktiharjoituksillani. Saan siis ihan rauhassa tehdä toistoja, pistää koiran lepäämään ja tehdä uuden sarjan toistoja.
Tätä jatketaan taas ensi viikolla. Silloin onkin jo kesäloma ja voin käydä tekemässä lyhyitä treenejä vaikka joka aamupäivä. 8)
Ouuuuujeah.
Kolahan aloitti agilityuransa Kompassin agilitykurssilla. Ihan hauskaahan siellä oli, mutta sieltä peräisin ovat myös monet ongelmat, jotka hidastavat agilityharrastuksen etenemistä vieläkin. Eikä Hurttaharrastajien ryhmässäkään osattu näissä pulmissa oikein auttaa. Kola ei siis esimerkiksi missään vaiheessa oppinut kontakteja, koska kukaan ei niitä sille missään vaiheessa opettanut. Eikä kukaan kertonut myöskään minulle, että ne pitäisi opettaa.
No. Sitten aloitettiin vesikoiraporukalla Hakkilassa ja tehtiin aika ajoin kontkteja. Ei avautunut vieläkään, että ne pitäisi jotenkin oikeasti opettaa. Toki tiesin tuossa vaiheessa jo 2on2off-jutun ja joskus sitä naksuttelinkin Kolalle, mutta en koskaan niin montaa kertaa, että Kola olisi kyennyt muistamaan naksuttelusta jotain siinä vaiheessa, kun kierrokset radalla nousevat miljoonaan.
Sitten päästiin toukokuun alussa Sannan agilitykurssille ja liityin HSKH:n porukkaan. Nyt ollaan käyty joka maanantai Ojangossa omatoimitreeneissä ja Kolan treeniohjelmaksi tuolla on muotoutunut keppien ja kontaktien harjoitteleminen. Olen kierrättänyt Kolaa keinulla, puomilla ja A:lla kontaktia ja naksutellut, kun se on 2on2off-asennossa. Olen yrittänyt saada Kolan pysymään siinä asennossa "Odota!" -käskyllä. Ei ole onnistunut. Kola on pudottautunut oikeasta asennosta pois, ollut vinossa tai tehnyt muita vääriä juttuja.
Kunnes tänään. :O
Tänään ryhdyin jälleen harjoittelemaan kontakteja puomilla. Kola kiipesi puomille ja käskin sen kääntyä odottamaan lupaa tulla alas. Namialustan ladattuani annoin käskyn. "Ota!" Sinne se meni. *naks* "Odota!" Siihen jämähti. :O Palkkasin pari kertaa ja annoin luvan jatkaa. "Mennään!"
Sama uudestaan. Ja uudestaan.
Sitten poistin namialustalta namin ja kokeiltiin vielä kerran. Olen opettanut Kolalle namialustalla myös sitä, että siihen pitää lätkäistä tassu. Kun alustalla ei ollut namia, Kola tuli puomilta alas ja asettui seisomaan oikeassa asennossa etutassu alustan päällä ja pysyi siinä! Jesh. Tein toistoja puomilla molemmilta puolilta ja omaa paikkaani muutellen. Kola meni namialustalle ja jäi siihen. Wau. Lopulta tein myös koko puomin ja suhisemalla hiljensin Kolan vauhtia alastulolle. Se otti kontaktin suorastaan mahtavasti.
Kokeilin samaa myös A:lla. Toimi sielläkin. Kola tuli alas aikaisempaa rauhallisemmin ja jäi A:n alastulolle istumaan ihan juuri niin kuin pitää: etutassut maassa ja takajalat kontaktilla. Wau wau wau!
Kolalle tekee hyvää, että se saa rauhassa treenata kontakteja viikko toisensa jälkeen. Ja vähentää myös minun stressitasoani, kun en vie muilta kallista treeniaikaa kontaktiharjoituksillani. Saan siis ihan rauhassa tehdä toistoja, pistää koiran lepäämään ja tehdä uuden sarjan toistoja.
Tätä jatketaan taas ensi viikolla. Silloin onkin jo kesäloma ja voin käydä tekemässä lyhyitä treenejä vaikka joka aamupäivä. 8)
sunnuntai 30. toukokuuta 2010
nokin agilityinen viikonloppu
Lauantaina sekoilujen ja aikataulusotkujen jälkeen löydettiin itsemme Kelkkapuistosta apukoirakkona agilityohjaajakurssilta. Paikalla oli yli kymmenen koirakkoa ja tilanteen koordinointi oli hommaa hoidelleelta tuomarilta pahasti hakusessa. Kuitenkin päästiin Nokin kanssa sikäli agilitytunnelmiin, että vieraita ihmisiä oli paljon, koirat haukkuivat ja vaeltelivat ympärillä ja joku onnekas sai suorittaa esteitäkin. Lauantaina oltiin apukoirakkona pussin opettamisessa. Noki ei ole tainnut koskaan tehdä pussia, joten sikäli oli ihan jännää päästä kokeilemaan, miten Noki tuollaisessa vieraassa ympäristössä reagoi uuteen esteeseen.
Noki reagoi, kuten arvata saattaa. Annoin Nokin hihnassa agilityohjaajakurssilaiselle ja itse käännyin osoittamaan pussia - todetakseni, että Noki on jo sukeltanut intoa puhkuen uuden esteen sisään. Pussia oli toki kääritty lyhyemmäksi ja siitä näki suoraan läpi, mutta eipä Nokilla ollut mitään pulmia pussin kanssa, vaikka kangas lopulta laskettiin lähes alas asti. Tämän perusteella Noki sai pääjehutuomarilta tuomion: "tuollainen rohkea koira". :)
Sunnuntaina mentiin Kelkkapuistoon jo heti aamusta. Tällä kertaa ohjelmassa olivat erilaiset ohjauskuviot. Me pääsimme apukoirakoksi persjätön harjoitteluun. Hyppy-putki-hyppy -sarja sujui mainiommin kuin uskalsin arvata eikä Nokia persjätöt hetkauttaneet.
Sunnuntain kunniaksi pääsimme pitkästä aikaa myös Sannan agilitykurssille. Myös Ojangon kentälle oli järjestetty hyppy-putki-hyppy(-hyppy-putki) -sarja, jossa harjoiteltiin persjättöä, valssia ja takaaleikkausta. Valssi oli minulle kaikista vaikein, kun pitää hittovie pyörähtää ja samalla jatkaa matkaa.. Helpoin taisi olla persjättö ja se menikin heti ensimmäisellä kerralla oikein. Oli muuten ihan mahtavaa huomata, että olen oppinut jo jonkin verran oman kroppani hallintaa ohjauskuvioiden suhteen. Tiesin heti, miten pitää kääntyä, kun valssataan ja hahmotin ohjaavan käden vaihtelun kaikissa kolmessa ohjauskuviossa! Wau. Vielä kun oppisi suuntaamaan hartiat ja jalat oikeaan suuntaan, niin tässähän voisi olla itsestään hieman ylpeäkin. ;)
Noki tekee agilityä ihan eritavoin kuin Kola. Noki puhkuu intoa ja tekemisen riemua, mutta se ei sählää. Se katsoo minun kroppaani hirmuisen tarkasti (ja tänään jopa itse kykenin huomaamaan hetken, jolloin se nimenomaan katsoi kroppani asentoa!) ja on ainakin vielä suhteellisen yhdentekevää, mitä käskyjä sille minkäkin esteen kohdalla huudan.
Noki ei ainakaan vielä ole niin "tykki" kuin Kola. Noki menee ikään kuin hallitusti kaasutellen nopeusrajoitusten mukaan, kun Kolan dynamiittibuustattu turboahdettu rakettimoottori räjähtää ihan erilaisella voimalla, kun se pääsee radalle. Nokin kanssa työskentely on helppoa Kolaan verrattuna, mutta toisaalta Kolan kanssa työskentely on huikeaa tunteiden, kokemusten ja lähes luonnonvoimamaisten räjähdysten vuoristorataa Nokiin verrattuna. :D Molemmissa on puolensa, enkä oikeastaan haluaisi luopua kummastakaan. :) Molemmat koirat ovat erittäin opettavaisia tapauksia omilla tavoillaan.
Viikonlopun aikana agilityn parissa tuli vietettyä kahdeksan tuntia. Ja voitte vain arvailla, miten väsynyt koira tällä hetkellä lattialla kerällä nukkuu.
Noki reagoi, kuten arvata saattaa. Annoin Nokin hihnassa agilityohjaajakurssilaiselle ja itse käännyin osoittamaan pussia - todetakseni, että Noki on jo sukeltanut intoa puhkuen uuden esteen sisään. Pussia oli toki kääritty lyhyemmäksi ja siitä näki suoraan läpi, mutta eipä Nokilla ollut mitään pulmia pussin kanssa, vaikka kangas lopulta laskettiin lähes alas asti. Tämän perusteella Noki sai pääjehutuomarilta tuomion: "tuollainen rohkea koira". :)
Sunnuntaina mentiin Kelkkapuistoon jo heti aamusta. Tällä kertaa ohjelmassa olivat erilaiset ohjauskuviot. Me pääsimme apukoirakoksi persjätön harjoitteluun. Hyppy-putki-hyppy -sarja sujui mainiommin kuin uskalsin arvata eikä Nokia persjätöt hetkauttaneet.
Sunnuntain kunniaksi pääsimme pitkästä aikaa myös Sannan agilitykurssille. Myös Ojangon kentälle oli järjestetty hyppy-putki-hyppy(-hyppy-putki) -sarja, jossa harjoiteltiin persjättöä, valssia ja takaaleikkausta. Valssi oli minulle kaikista vaikein, kun pitää hittovie pyörähtää ja samalla jatkaa matkaa.. Helpoin taisi olla persjättö ja se menikin heti ensimmäisellä kerralla oikein. Oli muuten ihan mahtavaa huomata, että olen oppinut jo jonkin verran oman kroppani hallintaa ohjauskuvioiden suhteen. Tiesin heti, miten pitää kääntyä, kun valssataan ja hahmotin ohjaavan käden vaihtelun kaikissa kolmessa ohjauskuviossa! Wau. Vielä kun oppisi suuntaamaan hartiat ja jalat oikeaan suuntaan, niin tässähän voisi olla itsestään hieman ylpeäkin. ;)
Noki tekee agilityä ihan eritavoin kuin Kola. Noki puhkuu intoa ja tekemisen riemua, mutta se ei sählää. Se katsoo minun kroppaani hirmuisen tarkasti (ja tänään jopa itse kykenin huomaamaan hetken, jolloin se nimenomaan katsoi kroppani asentoa!) ja on ainakin vielä suhteellisen yhdentekevää, mitä käskyjä sille minkäkin esteen kohdalla huudan.
Noki ei ainakaan vielä ole niin "tykki" kuin Kola. Noki menee ikään kuin hallitusti kaasutellen nopeusrajoitusten mukaan, kun Kolan dynamiittibuustattu turboahdettu rakettimoottori räjähtää ihan erilaisella voimalla, kun se pääsee radalle. Nokin kanssa työskentely on helppoa Kolaan verrattuna, mutta toisaalta Kolan kanssa työskentely on huikeaa tunteiden, kokemusten ja lähes luonnonvoimamaisten räjähdysten vuoristorataa Nokiin verrattuna. :D Molemmissa on puolensa, enkä oikeastaan haluaisi luopua kummastakaan. :) Molemmat koirat ovat erittäin opettavaisia tapauksia omilla tavoillaan.
Viikonlopun aikana agilityn parissa tuli vietettyä kahdeksan tuntia. Ja voitte vain arvailla, miten väsynyt koira tällä hetkellä lattialla kerällä nukkuu.
perjantai 28. toukokuuta 2010
metsässä
Ei ole tullut valokuvattua pitkään aikaan mitään. Tänään nappasin kameran kaulaan ja suunnattiin poikien kanssa pariksi tunniksi metsään ihmettelemään virheyden ja vehreyden määrää. Sitä riittää.
Kommentissa kysyttiin kuvien teknisiä tietoja. Kirjaan ne tähän.
1. kuva: Otettu Canonin 50mm/f1.8 kiinteällä putkella, ISO400, f3.2 ja valotusaika 1/800
Olosuhteet: Puolipilvistä eli aika kirkas valaistus.
2. kuva: Sama putki, ISO200, f1.8 ja valotusaika 1/400
Olosuhteet: Puolipilvinen sää, metsän siimeksessä otettu, joten valaistus hämärähkö.
3. kuva: Sama putki, ISO400, f1.8 ja valotusaika 1/320
Olosuhteet: Metsässä otettu, hämärämpää kuin kuvassa 2.
4. kuva: Otettu samoilla asetuksilla kuin kuva 3.
Olosuhteet: Samat kuin kuvassa 3.
5. kuva: Sama putki, ISO400, f2.2 ja valotusaika 1/1600.
Olosuhteet: Auringonpaisteessa
6. kuva: Putki Sigma70-200 f2.8, ISO 400, f3.2, valotusaika 1/1250
Olosuhteet: Auringonpaisteessa
7. kuva: Sama putki kuin edellisessä, ISO 400, f2.8, valotusaika 1/640
Olosuhteet: Metsässä, auringonpaiste, valoa ja varjoa
8. kuva: Sama putki kuin ensimmäisissä kuvissa, ISO400, f3.2 ja valotusaika 1/800
Olosuhteet: Pilvinen sää, kirkas valaistus mutta ei suora auringonpaiste
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Kirsi Alastalon vastaus
Puheenjohtaja ei päässyt jostain syystä vastaamaan kommentteihin, joten hänen pyynnöstään laitan vastauksen tänne.
Hei,
Jostain syystä en päässyt blogiisi vastaamaan, joten vastaan tähän javoit liittää tämän sinne blogiin.
Alkuperäinen viestini oli vastaus saamiini tekstareihin ja erehdyin käyttämään samoja sanoja(foorumilaisia ja kavereita) kuin saamassani viestissä oli. Lähetin viestin kaikille asiaa kysyneille ja lisäksi henkilöille, joilla oletin aiempien yhteydenottojen vuoksi olevan kiinnostusta asiaan. Kuten sanoin, en ole foorumilla käynyt , joten en tiedä ketkä (nimimerkkien takaa olisi vaikea tunnistaakaan) kaikki siellä kirjoittelevat.Tunnistin kuitenkin yhden henkilön, koska hän oli ollut asiassa suoraan yhteydessä minuun. Se et ole sinä. En sinua tunne enkä ole tietoinen oletko kirjoitellut foorumilla vai et. Olisin voinut laittaa äänestystuloksen muotoon 15-6. En tiedä, kuinka asia sitten olisi tulkittu, kun minulta oli kysytty oliko monta foorumilaista kokouksessa ja en olisi vastannut..? Kuten jo kirjeessäni sanoin, valintani käyttää saamani viestin sanojaoli huono ja harkitsematon. Olen lähettänyt tarkentavan viestin ja pahoitteluni kaikille alkuperäisen viestin saajille.Uskon, että polemiikki olisi alkanut joka tapauksessa syystä tai toisesta. Harmittaa, että annoin siihen itse aihetta.
Koiramaailman en näe poikkeavan muusta maailmasta. Mielestäni samat säännöt/arvot/moraali tulisi olla voimassa kaikessa.Itse arvostan avoimuutta, mutta en näe sitä symbolina julkisuudelle. Arvostan suoraa yhteydenottoa ja itsekin pyrin hoitamaan asiat niin. Jos koen jonkin asian vääräksi tai loukkaavaksi, olen yhteydessäsuoraan asianosaiseen, mutta en tee sitä julkisesti. Myös omat mokani pyrin hoitamaan samalla tavalla suoraan. Liikkeellä on monenlaisilla motiiveilla ja tarkoitusperillä sanottuja/tehtyjä/kirjoitettuja asioita, joita ei ole syytä ottaa henkilökohtaisesti. Siksi en itsekään kaikista heitoista loukkaannu.En kuulu ihmisiin, jotka kostavat saamansa pahan jollekin toiselle.Ihmisen sanomisia voi käyttää perusteena siihen liittyvälle asialle, mutta niitä ei pitäisi käyttää aseena jonkun toisen asian yhteydessä ja tahoille, jotka ovat tapahtuneeseen syyttömiä.
Kokouksista muutama näkökohta:
jokunen aika sitten valmistellessaan yleiskokousta, hallitus laittoiesityslistaan päätösesitykset(=normaali tapa yhdistystoiminnassa)valmiiksi--> saimme moitteita, koska hallitus näin yrittää johdatella jäsenistöä päätöksenteossa.Kevätkokoukseen halusimme laittaa asian niin neutraalisti, ettei sitä tulkita johdattelevaksi. Yleiskokoushan on se paikka, jossa käytetään ylintä päätösvaltaa ja halusimme päätöksen tehtävän siellä esitetyn materiaalin perusteella. Neutraaliudessaan pykälä ei auennut kaikille riittävällä tavalla ja siksi järjestettiin ylimääräinen yleiskokous. Ajankohta oli ilmoitettu yhdistyksen sivuilla sijoittuvaksi ennen kesää,touko-kesäkuun vaihteeseen. Sain asiaan liittyen muutaman sähköpostinkin, joissa toivottiin kokousta johonkin muuhun kuin kesäkuun viikonlopuille. Ajankohdan tarkentumiseen vaikutti paikan saaminen Helsingistä ja Vesipostin aikataulu (teko,taitto,paino ja posti). Toimimme niin nopeasti kuin mahdollista, jopa normaali ajoista nipistäen (taittaja ja painotalo nipisti kumpikin aikatauluaan), jotta saimme lehden mukana lähteneen kutsun mahdollisimman pian jäsenistölle.
Kaikille sopivaa ajankohtaa on mahdotonta löytää. Nytkin oli paljon päällekkäisyyksiä, mutta kaikki tulevat viikonloput ennen kesää olisi ollut täynnä valmistumisjuhlia.Hallitusta on syytetty milloin mistäkin, mutta oikeasti se koostuu ihmisistä, jotka vapaaehtoisesti laittavat paljon omaa aikaansa ja voimavarojaan yhteisen asian eteen. Mainittakoon vielä, että hallitustyöskentelystä kukaan ei henkilökohtaisesti hyödy millään tapaa, muutoin kuin saamalla runsaasti kokemusta niin mukavissa kuin vähemmän mukavissaasioissa.Työtä on tehty paljon ja paljon on edessä tehtävää. Työrauha ei olisi pahitteeksi.
Haluan vielä toistaa kokouksessa esiin tulleen näkökulman: Tekemistä piisaa. Jäsenistössä on monia eri alojen taitajia. Meitä yhdistää samanrotuiset koirat. Eikö olisi parempi käyttää näitä resursseja yhdistyksen ja sen toiminnan kehittämiseen yhdessä? Olisiko mahdollista hoitaa asioita asioina ja jättää kaikenlainen kankeaminen ja henkilökohtainen riepottelu sikseen?
-------------
Kiitän, että lähetit korjaavan viestin niille, jotka väärää tietoa saivat.
Halusin vielä vastata kysymyksiisi, joiden oletan olevan osoitettuja ainakin osittain minulle, koska vastaus koskee minun kirjettäni.
1) En tiedä, kuinka asia sitten olisi tulkittu, kun minulta oli kysytty oliko monta foorumilaista kokouksessa ja en olisi vastannut..?
Jos minä olisin saanut tuon kysymyksen puheenjohtajan ominaisuudessa, olisin todennäköisesti vastannut, etten itse lue foorumia enkä näin ollen tiedä, ketkä foorumilla kirjoittavat. Toinen vaihtoehto olisi ollut vastata, että mielestäni tuo kysymys ei ole oleellinen äänestyksen tuloksen suhteen.
2) Jäsenistössä on monia eri alojen taitajia. Meitä yhdistää samanrotuiset koirat. Eikö olisi parempi käyttää näitä resursseja yhdistyksen ja sen toiminnan kehittämiseen yhdessä?
Olisi aivan varmasti, sehän on itsestään selvää. Ikävä kyllä vapaaehtoistoiminnan perusta on vapaaehtoisuus eikä vapaaehtoiseen toimintaan kannusta eripurainen, epäreilu tai asiaton jäsenten kohtelu tai jäsenten väliset riidat. Minä olisin ollut mielelläni tarjoamassa osaamistani rodun hyväksi, mutta tässä tilanteessa en millään pysty toimimaan Vesikoirat ry:ssä, sillä se rikkoisi tällä hetkellä niin vahvasti omaa itsekunnioitustani kohtaan. Ehkä joskus myöhemmin olen jotain toista mieltä.
3) Olisiko mahdollista hoitaa asioita asioina ja jättää kaikenlainen kankeaminen ja henkilökohtainen riepottelu sikseen?
Tätä nimenomaan olisin toivonut myös sinulta ja äänestyskäyttäytymisen (niin minun kuin muidenkin hallituksen ehdotusta vastaan äänestäneiden) riepottelun takia erosin yhdistyksestä.
Minulle tuli tekstiviestistäsi olo, että koit "ei"-äänen antaneiden äänestäneen ihmisiä vastaan eikä niinkään asiaa vastaan. Omasta puolestani vilpittömästi tahdon vielä tässä korostaa, että äänestin nimenomaan asiaa - en henkilöitä - vastaan. Hallituksessa on monta hienoa vesikoiraihmistä eikä minulla ole edelleenkään heitä vastaan pienintäkään kaunaa.
Toki joskus tilanteet menevät ihmistenkin välillä riidaksi, mutta silloin asiat pitäisi kyetä riitelemään riidan osapuolten välillä ilman selkään puukottamista ja vieläpä niin, että riitelevät ihmiset harvoin tarvitsevat komppiryhmää taakseen. Jokaisen pitäisi kyetä hoitamaan itse omat riitansa.
Yhdessä asiassa olen kanssasi eri mieltä. "Kaikenlainen kankeaminen" ei pitäisi olla ongelmakohta yhdistystoiminnassa ainakaan noin vahvasti yleistettynä. Eiväthän asiat mitenkään voi mennä kohti parempaa, jos kaikki ovat kiltisti ja nätisti aina yhtä mieltä. Ei mikään parane, jos joku ei kyseenalaista ja tee vaihtoehtoisia ehdotuksia. Olisi aivan karmeaa ajatella, että kaikki vastaan kankeaminen loppuisi.
Otan loppuun vielä yhden esimerkin omasta työstäni ja sen jälkeen koen saaneeni kaiken tähän asiaan liittyvän sanotuksi.
Annan joka kevät n. 200 arvosanaa todistuksiin. Todistukset kulkevat oppilaiden käsissä kotiin ja melkein joka vuosi arvostelustani osaa kyseenalaistetaan vanhempien tai lasten/nuorten toimesta. Siksi joudun aina miettimään vahvat perustelut sille, miksi olen toiminut niin kuin olen toiminut. Vanhemmille ja/tai oppilaalle ei missään nimessä kelpaa ympäripyöreä opetushallituksen päätöksiin, lakipykäliin tai opetussuunnitelmaan vetoaminen, vaan he kaipaavat henkilökohtaisesti juuri minun perusteluitani arvosanoille. He kaipaavat konkreettisia asioita, jotka perustelevat toimintani. Samaa tapaa toivoisin jatkossa myös niille, jotka päätöksiä yhdistyksessä/toimikunnissa/jne tekevät. Ihmisten on huomattavasti helpompi ottaa vastaan päätöksiä, kun perustelut ovat
a) kansankielisiä ilman turhaa sivistyssanaviidakkoa
ja
b) niissä näkyy, että päätöksen tekevä ihminen/hallitus/toimikunta on itse pohtinut perustelut omaan toimintaansa ja kantaansa ja ne perustelut osataan esittää mahdollisimman konkreettisina.
Lopuksi toivon yhdistyksen väelle jaksamista ja viisautta.
ps. Arvosanojeni perusteista keskustellessa olen yhden kerran viisivuotisen urani aikana päätynyt korjaamaan antamaani arvosanaa, mutta muulloin olen kyennyt seisomaan päätöksieni takana empimättä.
-----
edit. Kyseenalaistit tapani ottaa asian julkisesti esille. Mielestäni tässä ei pitäisi olla mitään pulmaa, sillä toimesi on hyvin julkinen. Lisäksi puheenjohtajana tehtyihin päätöksiin pitäisi aina olla edellä kuvaamani hyvät perusteet, jotka on mietitty valmiiksi, jos niitä joku tulee kysymään. Niinpä tilanteessa ei olisi ollut mitään ongelmaa, jos olisit lähettänyt tekstiviestit tarkoin harkittuasi ja ne olisivat vielä kyseenalaistettunakin mielestäsi olleet täysin asiallisia ja sopivia. Minunkin toimintani saa täysin julkisesti jokainen lukija/minut tunteva niin halutessaan kyseenalaistaa ja vastaan mielelläni ihan julkisestikin mahdollisiin epäkohtiin.
Hei,
Jostain syystä en päässyt blogiisi vastaamaan, joten vastaan tähän javoit liittää tämän sinne blogiin.
Alkuperäinen viestini oli vastaus saamiini tekstareihin ja erehdyin käyttämään samoja sanoja(foorumilaisia ja kavereita) kuin saamassani viestissä oli. Lähetin viestin kaikille asiaa kysyneille ja lisäksi henkilöille, joilla oletin aiempien yhteydenottojen vuoksi olevan kiinnostusta asiaan. Kuten sanoin, en ole foorumilla käynyt , joten en tiedä ketkä (nimimerkkien takaa olisi vaikea tunnistaakaan) kaikki siellä kirjoittelevat.Tunnistin kuitenkin yhden henkilön, koska hän oli ollut asiassa suoraan yhteydessä minuun. Se et ole sinä. En sinua tunne enkä ole tietoinen oletko kirjoitellut foorumilla vai et. Olisin voinut laittaa äänestystuloksen muotoon 15-6. En tiedä, kuinka asia sitten olisi tulkittu, kun minulta oli kysytty oliko monta foorumilaista kokouksessa ja en olisi vastannut..? Kuten jo kirjeessäni sanoin, valintani käyttää saamani viestin sanojaoli huono ja harkitsematon. Olen lähettänyt tarkentavan viestin ja pahoitteluni kaikille alkuperäisen viestin saajille.Uskon, että polemiikki olisi alkanut joka tapauksessa syystä tai toisesta. Harmittaa, että annoin siihen itse aihetta.
Koiramaailman en näe poikkeavan muusta maailmasta. Mielestäni samat säännöt/arvot/moraali tulisi olla voimassa kaikessa.Itse arvostan avoimuutta, mutta en näe sitä symbolina julkisuudelle. Arvostan suoraa yhteydenottoa ja itsekin pyrin hoitamaan asiat niin. Jos koen jonkin asian vääräksi tai loukkaavaksi, olen yhteydessäsuoraan asianosaiseen, mutta en tee sitä julkisesti. Myös omat mokani pyrin hoitamaan samalla tavalla suoraan. Liikkeellä on monenlaisilla motiiveilla ja tarkoitusperillä sanottuja/tehtyjä/kirjoitettuja asioita, joita ei ole syytä ottaa henkilökohtaisesti. Siksi en itsekään kaikista heitoista loukkaannu.En kuulu ihmisiin, jotka kostavat saamansa pahan jollekin toiselle.Ihmisen sanomisia voi käyttää perusteena siihen liittyvälle asialle, mutta niitä ei pitäisi käyttää aseena jonkun toisen asian yhteydessä ja tahoille, jotka ovat tapahtuneeseen syyttömiä.
Kokouksista muutama näkökohta:
jokunen aika sitten valmistellessaan yleiskokousta, hallitus laittoiesityslistaan päätösesitykset(=normaali tapa yhdistystoiminnassa)valmiiksi--> saimme moitteita, koska hallitus näin yrittää johdatella jäsenistöä päätöksenteossa.Kevätkokoukseen halusimme laittaa asian niin neutraalisti, ettei sitä tulkita johdattelevaksi. Yleiskokoushan on se paikka, jossa käytetään ylintä päätösvaltaa ja halusimme päätöksen tehtävän siellä esitetyn materiaalin perusteella. Neutraaliudessaan pykälä ei auennut kaikille riittävällä tavalla ja siksi järjestettiin ylimääräinen yleiskokous. Ajankohta oli ilmoitettu yhdistyksen sivuilla sijoittuvaksi ennen kesää,touko-kesäkuun vaihteeseen. Sain asiaan liittyen muutaman sähköpostinkin, joissa toivottiin kokousta johonkin muuhun kuin kesäkuun viikonlopuille. Ajankohdan tarkentumiseen vaikutti paikan saaminen Helsingistä ja Vesipostin aikataulu (teko,taitto,paino ja posti). Toimimme niin nopeasti kuin mahdollista, jopa normaali ajoista nipistäen (taittaja ja painotalo nipisti kumpikin aikatauluaan), jotta saimme lehden mukana lähteneen kutsun mahdollisimman pian jäsenistölle.
Kaikille sopivaa ajankohtaa on mahdotonta löytää. Nytkin oli paljon päällekkäisyyksiä, mutta kaikki tulevat viikonloput ennen kesää olisi ollut täynnä valmistumisjuhlia.Hallitusta on syytetty milloin mistäkin, mutta oikeasti se koostuu ihmisistä, jotka vapaaehtoisesti laittavat paljon omaa aikaansa ja voimavarojaan yhteisen asian eteen. Mainittakoon vielä, että hallitustyöskentelystä kukaan ei henkilökohtaisesti hyödy millään tapaa, muutoin kuin saamalla runsaasti kokemusta niin mukavissa kuin vähemmän mukavissaasioissa.Työtä on tehty paljon ja paljon on edessä tehtävää. Työrauha ei olisi pahitteeksi.
Haluan vielä toistaa kokouksessa esiin tulleen näkökulman: Tekemistä piisaa. Jäsenistössä on monia eri alojen taitajia. Meitä yhdistää samanrotuiset koirat. Eikö olisi parempi käyttää näitä resursseja yhdistyksen ja sen toiminnan kehittämiseen yhdessä? Olisiko mahdollista hoitaa asioita asioina ja jättää kaikenlainen kankeaminen ja henkilökohtainen riepottelu sikseen?
-------------
Kiitän, että lähetit korjaavan viestin niille, jotka väärää tietoa saivat.
Halusin vielä vastata kysymyksiisi, joiden oletan olevan osoitettuja ainakin osittain minulle, koska vastaus koskee minun kirjettäni.
1) En tiedä, kuinka asia sitten olisi tulkittu, kun minulta oli kysytty oliko monta foorumilaista kokouksessa ja en olisi vastannut..?
Jos minä olisin saanut tuon kysymyksen puheenjohtajan ominaisuudessa, olisin todennäköisesti vastannut, etten itse lue foorumia enkä näin ollen tiedä, ketkä foorumilla kirjoittavat. Toinen vaihtoehto olisi ollut vastata, että mielestäni tuo kysymys ei ole oleellinen äänestyksen tuloksen suhteen.
2) Jäsenistössä on monia eri alojen taitajia. Meitä yhdistää samanrotuiset koirat. Eikö olisi parempi käyttää näitä resursseja yhdistyksen ja sen toiminnan kehittämiseen yhdessä?
Olisi aivan varmasti, sehän on itsestään selvää. Ikävä kyllä vapaaehtoistoiminnan perusta on vapaaehtoisuus eikä vapaaehtoiseen toimintaan kannusta eripurainen, epäreilu tai asiaton jäsenten kohtelu tai jäsenten väliset riidat. Minä olisin ollut mielelläni tarjoamassa osaamistani rodun hyväksi, mutta tässä tilanteessa en millään pysty toimimaan Vesikoirat ry:ssä, sillä se rikkoisi tällä hetkellä niin vahvasti omaa itsekunnioitustani kohtaan. Ehkä joskus myöhemmin olen jotain toista mieltä.
3) Olisiko mahdollista hoitaa asioita asioina ja jättää kaikenlainen kankeaminen ja henkilökohtainen riepottelu sikseen?
Tätä nimenomaan olisin toivonut myös sinulta ja äänestyskäyttäytymisen (niin minun kuin muidenkin hallituksen ehdotusta vastaan äänestäneiden) riepottelun takia erosin yhdistyksestä.
Minulle tuli tekstiviestistäsi olo, että koit "ei"-äänen antaneiden äänestäneen ihmisiä vastaan eikä niinkään asiaa vastaan. Omasta puolestani vilpittömästi tahdon vielä tässä korostaa, että äänestin nimenomaan asiaa - en henkilöitä - vastaan. Hallituksessa on monta hienoa vesikoiraihmistä eikä minulla ole edelleenkään heitä vastaan pienintäkään kaunaa.
Toki joskus tilanteet menevät ihmistenkin välillä riidaksi, mutta silloin asiat pitäisi kyetä riitelemään riidan osapuolten välillä ilman selkään puukottamista ja vieläpä niin, että riitelevät ihmiset harvoin tarvitsevat komppiryhmää taakseen. Jokaisen pitäisi kyetä hoitamaan itse omat riitansa.
Yhdessä asiassa olen kanssasi eri mieltä. "Kaikenlainen kankeaminen" ei pitäisi olla ongelmakohta yhdistystoiminnassa ainakaan noin vahvasti yleistettynä. Eiväthän asiat mitenkään voi mennä kohti parempaa, jos kaikki ovat kiltisti ja nätisti aina yhtä mieltä. Ei mikään parane, jos joku ei kyseenalaista ja tee vaihtoehtoisia ehdotuksia. Olisi aivan karmeaa ajatella, että kaikki vastaan kankeaminen loppuisi.
Otan loppuun vielä yhden esimerkin omasta työstäni ja sen jälkeen koen saaneeni kaiken tähän asiaan liittyvän sanotuksi.
Annan joka kevät n. 200 arvosanaa todistuksiin. Todistukset kulkevat oppilaiden käsissä kotiin ja melkein joka vuosi arvostelustani osaa kyseenalaistetaan vanhempien tai lasten/nuorten toimesta. Siksi joudun aina miettimään vahvat perustelut sille, miksi olen toiminut niin kuin olen toiminut. Vanhemmille ja/tai oppilaalle ei missään nimessä kelpaa ympäripyöreä opetushallituksen päätöksiin, lakipykäliin tai opetussuunnitelmaan vetoaminen, vaan he kaipaavat henkilökohtaisesti juuri minun perusteluitani arvosanoille. He kaipaavat konkreettisia asioita, jotka perustelevat toimintani. Samaa tapaa toivoisin jatkossa myös niille, jotka päätöksiä yhdistyksessä/toimikunnissa/jne tekevät. Ihmisten on huomattavasti helpompi ottaa vastaan päätöksiä, kun perustelut ovat
a) kansankielisiä ilman turhaa sivistyssanaviidakkoa
ja
b) niissä näkyy, että päätöksen tekevä ihminen/hallitus/toimikunta on itse pohtinut perustelut omaan toimintaansa ja kantaansa ja ne perustelut osataan esittää mahdollisimman konkreettisina.
Lopuksi toivon yhdistyksen väelle jaksamista ja viisautta.
ps. Arvosanojeni perusteista keskustellessa olen yhden kerran viisivuotisen urani aikana päätynyt korjaamaan antamaani arvosanaa, mutta muulloin olen kyennyt seisomaan päätöksieni takana empimättä.
-----
edit. Kyseenalaistit tapani ottaa asian julkisesti esille. Mielestäni tässä ei pitäisi olla mitään pulmaa, sillä toimesi on hyvin julkinen. Lisäksi puheenjohtajana tehtyihin päätöksiin pitäisi aina olla edellä kuvaamani hyvät perusteet, jotka on mietitty valmiiksi, jos niitä joku tulee kysymään. Niinpä tilanteessa ei olisi ollut mitään ongelmaa, jos olisit lähettänyt tekstiviestit tarkoin harkittuasi ja ne olisivat vielä kyseenalaistettunakin mielestäsi olleet täysin asiallisia ja sopivia. Minunkin toimintani saa täysin julkisesti jokainen lukija/minut tunteva niin halutessaan kyseenalaistaa ja vastaan mielelläni ihan julkisestikin mahdollisiin epäkohtiin.
tiistai 25. toukokuuta 2010
Vastaus Kirsi Alastalon kirjeeseen
Ensin kommenteista tähän siirretty Kirsi Alastalon vastine kirjeeseeni:
Avoin kirje vastaukseksi:
Olen yhteyttäottaneille kertonut, että yhdistystämme on kielletty tuomasta yhdistysasioita vesikoirat-foorumille(joka ei ole yhdistyksen foorumi). Olen tätä pyytöä kunnioittanut, vaikkakin tuo kielto näyttää koskevan vain hallitusta. Muuthan(useat eivät ole edes jäseniä) siellä näyttävät saavan käsitellä yhdistyksemme asioita ilman rajoituksia.Itse en ole aikoihin kyseisellä foorumilla käynyt, mutta olen saanut viestejä siellä olevista kirjoituksista.
Niissä on ollut runsaasti asiavirheitä, asiattomuuksia, loanheittoa ja jopa valheita (itseänikin luokkaavia). Motivaatiota niihin on vaikea ymmärtää. Joillakin on vain halu kääntää ja vääntää asiat jotenkin kummalliseen ja yhdistyksen toimintaa kyseenalaistavaan muotoon.Foorumikirjoituksista sain viestejä, joiden mukaan valtaisa määrä ihmisiä on vaatimassa uutta kokousta koskien rotujärjestöksi pyrkimistä.Hallitus sai muutaman yhteydenoton samasta asiasta.
Näistä yhteydenottajista todellakin tunnistin kokouspaikalla yhden henkilön ja tuo "5 kaveriaan " - on kyllä retoorinen lausahdus vastustajien määrästä. Sillä en tarkoita ketään henkilökohtaisesti enkä määrittele kuka on kenenkin kaveri, enhän voi tietää, mitä kukin on äänestänyt. Sen ei ollut tarkoitus loukata ketään, ei siis sinuakaan. Näin kuitenkin näyttää käyneen ja olen siitä pahoillani.Viestini todellinen tarkoitus oli kertoa (jossain vaiheessa asiasta kiinnostuneille) äänestyksen tulos ja todeta , että "valtaisa määrä" kokouksen uusimista vaativia ihmisiä oli edustettuna aika pienesti.
Vietini tarkoitus oli myös todeta, että nyt yleiskokouksen(käyttää yhdistyksen ylintä päätösvaltaa) valtuuttamana jatketaan tiellä, jonka olemme katsoneet eduksi yhdistykselle ja sen edustamille roduille.
Rotujärjestöksi pyrkiminen on luonnollinen seuraus yhdistyksen kasvettua nykyiseen kokoonsa.Rotujärjestönä meille aukeaisi uusia ovia ja vanhoista ovista sulkeutuisi vain Spanieliliiton erikoisnäyttely ja spanielimestaruuskisat. Jäsenyys Helsingin seudun kennelpiiristä muuttuisi yhteistyöksi sen kanssa.Kaikki muu paikallinen toiminta on edelleen mahdollista, (esimerkiksi paikallisiin spanieli- palveluskoira-, yms. kerhoihin kuuluminen).Nykyinen toimintamme jo täyttää rotujärjestön vaatimukset, joten ei meille yhtäkkiä tule kauheasti uusia hommia. Tuomarikoulutus ja oma erkkari ovat asioita, jotka yhdistyksen tulee saada kuntoon 3 vuoden aikana Kennelliiton tekemästä rotujärjestöksi hyväksymispäätöksestä.
Yhdistys on tukenut jäsentensä kouluttautumista ja se on pystynyt jopa maksamaan kouluttajilleen matkakuluja. Tällä tavoin voimme vähitellen kasvattaa kouluttajien ja sitä myötä palvelujen tarjontaa siten, ettei nykyisin pieni, mutta aktiivinen toimijajoukko aivan uuvu työnsä alle. Näitä "uranuurtajia", jotka ovat olleet luomassa yhdistystä nykyiseen muotoonsa on onneksi ollut. Kiitos panoksestasi siinä työssä!
Tämä kaikki on vapaaehtoistoimintaa ja jokainen päättää kohdallaan, missä haluaa olla mukana ja missä ei.
Syvä toivomukseni ja haaveeni edelleenkin on, että jonain päivänä kykenisimme näkemään asiat asioina. Silloin niistä voidaan olla välillä vaikka eri mieleltäkin, mutta ymmärrettäisiin, ettei siinä hyökätä ketään kohtaan henkilökohtaisesti vaan demokraattisesti viedään yhdistystä eteenpäin.Tällaiseen yhteistyöhön toivon löytyväntekijöitä jatkossakin.
Kirsi Alastalo
Hei, Kirsi Alastalo
Olen kiitollinen siitä, että vastasit näinkin nopeasti kirjeeseeni. Haluaisin viestisi luettuani tuoda esille muutamia ajatuksia, joita vastauksesi minussa herätti.
Ensinnäkin minä julkistin kirjeeni blogissani nimenomaan siitä syystä, että tiedän hallituksen jäsenten jättävän kommentoimatta foorumilla esitettyihin asioihin. Niinpä en suoranaisesti tiedä, miten vastauksesi alku liittyy koko tilanteeseen.
Toisekseen kävin tänään läpi koko historiani foorumin kirjoitusten suhteen ja olisi toivottavaa, että sinäkin siihen tutustuisit, jos oletat minun käsitelleen yhdistyksen asioita epäsuotuisassa valossa foorumilla. Olen käsitellyt yhdistyksen asioita foorumilla, mutta oletin, ettei pentukoulutuksien ja yhdistyksen pääkaupunkiseudulla tarjoaman tokon mainostaminen olisi puheenjohtajan näkökulmasta katsottuna kovin epäedullista viestintää. Myönnän, että näin toimiessani kuitenkin rikoin foorumin sääntöjä tai ainakin ilmeisesti joskus hallituksen saamaa/antamaa ohjetta yhdistyksen asioiden käsittelystä foorumilla.
Foorumilla on varmasti asiattomuuksia, loanheittoa ja todennäköisesti jopa valheita. Jatkan edelleen työhöni vertaamista, koska mielestäni koulussa pääsee käymään läpi lähes kaikkia mahdollisia ihmisyyden ongelmakohtia. Se, että jotakin oppilasta koulussa kiusataan, ei anna hänelle oikeutusta tehdä jollekin toiselle samoin. Tuntuu siis hassulta, että tuot tässä kohtaa edes ilmi, että sinua on kohdeltu mahdollisesti väärin foorumilla, sillä se ei oikeuta sinua lähettämään noita nimeämiäsi asiattomuuksia, loanheittoa tai jopa valheita tekstiviestitse valikoidulle vesikoiraväelle.
Foorumilla on varmasti asiattomuuksia, loanheittoa ja todennäköisesti jopa valheita. Jatkan edelleen työhöni vertaamista, koska mielestäni koulussa pääsee käymään läpi lähes kaikkia mahdollisia ihmisyyden ongelmakohtia. Se, että jotakin oppilasta koulussa kiusataan, ei anna hänelle oikeutusta tehdä jollekin toiselle samoin. Tuntuu siis hassulta, että tuot tässä kohtaa edes ilmi, että sinua on kohdeltu mahdollisesti väärin foorumilla, sillä se ei oikeuta sinua lähettämään noita nimeämiäsi asiattomuuksia, loanheittoa tai jopa valheita tekstiviestitse valikoidulle vesikoiraväelle.
Olen ymmärtänyt, että olet aktiivinen toimija niin yhdistys- kuin poliittisessa mielessäkin. Niinpä uskon lujasti siihen, että olet erittäin harjaantunut käyttämään erilaisia viestintävälineitä ja tunnet niiden käyttöön liittyvät ongelmat. Jos todellakin tarkoitit ilmaisulla "5 kaveriaan" pelkkiä vastustajia etkä suhteita äänestäjien välillä, sinun olisi ehdottomasti pitänyt käyttää jotain muuta sanaa. Minun on suorastaan mahdotonta uskoa, että valitsit noinkin leireihin jakavan ilmaisun epähuomiossa. Jos kuitenkin valitsit tuon ilmaisun epähuomiossa, on kaiken kaikkiaan on surullista, että puheenjohtajana et siinä tapauksessa ymmärrä, miten vahvasti kyseinen ilmaisu vahvistaa leiriajattelua, jota olen luullut kaikkien vesikoiraihmisten pyrkivän vastustamaan.
Sinun pitäisi mielestäni puheenjohtajana käyttää erityistä harkintaa sen suhteen, millä nimityksillä kutsut jäseniä, sillä nyt et tuota harkintaa selvästikään ole käyttänyt - jos siis kyse oli ajattelemattomuudesta.
Et voinut mitenkään olettaa viestejä lähettäessäsi, että ne jäisivät pelkkien saajien tietoon, sillä koiramaailma ei toimi niin, ja sen aivan varmasti tiesit jo etukäteen. Piirit ovat niin pienet, että
kyseiset asiat leviävät kuin kulovalkea. Siksi minun on vaikea ymmärtää, miten ylipäätään toimit kuten toimit. Jokainen halukas olisi saanut tietää äänestyksen tuloksen joko joltakin äänestyksessä olleelta, foorumilta utelemalla tai sitten suoraan hallitukselta tiedustelemalla, jos malttia tulosten julkistamisen odottamiseen ei ole. Kyse tuskin on siitäkään, että näin saatiin tieto nopeasti suurelle joukolle, sillä näin ei saavutettu kovinkaan suurta joukkoa. Paljon tehokkaampaa olisi ollut julkaista tiedote vaikkapa Vesikoirat ry:n sivuilla. Siksi mieleen herää kysymys, miksi oikeastaan lähetit kyseisen viestin valikoimillesi henkilöille. Jos suoraan sanon, minulle tulee mieleen viestistäsi se, että halusit ilkkua "häviäjille". Perusteet voivat varmaan olla jossain muuallakin, mutta itse en tuon syvällisempää perustelua osaa viesteillesi arvata.
Sinun pitäisi mielestäni puheenjohtajana käyttää erityistä harkintaa sen suhteen, millä nimityksillä kutsut jäseniä, sillä nyt et tuota harkintaa selvästikään ole käyttänyt - jos siis kyse oli ajattelemattomuudesta.
Et voinut mitenkään olettaa viestejä lähettäessäsi, että ne jäisivät pelkkien saajien tietoon, sillä koiramaailma ei toimi niin, ja sen aivan varmasti tiesit jo etukäteen. Piirit ovat niin pienet, että
kyseiset asiat leviävät kuin kulovalkea. Siksi minun on vaikea ymmärtää, miten ylipäätään toimit kuten toimit. Jokainen halukas olisi saanut tietää äänestyksen tuloksen joko joltakin äänestyksessä olleelta, foorumilta utelemalla tai sitten suoraan hallitukselta tiedustelemalla, jos malttia tulosten julkistamisen odottamiseen ei ole. Kyse tuskin on siitäkään, että näin saatiin tieto nopeasti suurelle joukolle, sillä näin ei saavutettu kovinkaan suurta joukkoa. Paljon tehokkaampaa olisi ollut julkaista tiedote vaikkapa Vesikoirat ry:n sivuilla. Siksi mieleen herää kysymys, miksi oikeastaan lähetit kyseisen viestin valikoimillesi henkilöille. Jos suoraan sanon, minulle tulee mieleen viestistäsi se, että halusit ilkkua "häviäjille". Perusteet voivat varmaan olla jossain muuallakin, mutta itse en tuon syvällisempää perustelua osaa viesteillesi arvata.
Ikävä kyllä en osaa enää arvostaa sinua puheenjohtajana, sillä mielestäni tähän tekstiviestittelyyn kulminoituu niin paljon kaikkea sellaista yhdistystoiminnasta, mitä en koskaan olisi halunnut siitä oppia. Lisäksi olen pahoillani siitä, miten väärin olet tulkinnut sen, mistä foorumilla kohistaan.
Voin kertoa sen nyt tässä julkisesti, koska en foorumilla ole mielipidettäni tähän asiaan liittyen kirjoittanut: Minä en mitenkään ymmärrä, miten perustelet edes itsellesi sen, että a) haluat kokoukseen mahdollisimman paljon väkeä ja b) hallitus ilmoittaa kokouksesta 2 päivää ennen viimeistä mahdollisuutta, vaikka päätös uudesta kokouksesta on tehty jo 3.3.2010. En voi ymmärtää, miten nuo kaksi asiaa voivat mitenkään olla saman ihmisen/hallituksen ajatuksia, sillä ne ovat niin pahasti ristiriidassa keskenään. Toiminta kokouksen suhteen korostaa sitä tunnetta, ettei arvostusta rivijäseniä kohtaan juurikaan löydy. Myös aiempi kokous hoidettiin mielestäni väärin, jos oikeasti olisi haluttu paikalle niitä ihmisiä, jotka haluavat sanoa mielipiteensä rotujärjestöksi liittymisen suhteen. Tällöin olisi kerrottu suoraan, mistä on tarkoitus äänestää. Ja kuten Sanna hienosti kirjoitti, kyse ei ole yhdistyslakien pykälistä vaan sydämensivistyksestä.
Lopuksi haluan ilmaista vielä sen, ettei vaatimukseni väärää tietoa korjaavien tekstiviestien suhteen ole unohtunut mihinkään enkä aio vaatimuksestani luopua. Oli minun ja jarip:n välisten yhteyksien vääristely vahinkoa tai tahallista, olet joka tapauksessa tuottanut minulle harmia viestilläsi. Kaikki viestin saaneet eivät välttämättä eksy tänne kirjeitäni lukemaan ja heille jää näin ollen viestistäsi täysin väärä kuva minun sijoittumisestani vesikoiramaailmaan. Minä haluan ehdottomasti säilyttää riippumattomuuteni ja puolueettomuuteni muiden vesikoiraihmisten silmissä, koska olen tehnyt töitä tuon puolueettomuuden säilyttämisen eteen. Nyt sinä olet viestilläsi aiheuttanut mahdollisesti suuriakin väärinkäsityksiä.
Toivoisin korjaavan viestin saavuttavan mahdollisimman pian ne, jotka väärää tietoa sisältäneen viestin saivat.
Emilia Kainulainen
maanantai 24. toukokuuta 2010
Avoin kirje Vesikoirat ry:n puheenjohtaja Kirsi Alastalolle
Olin lauantaina 22.5.2010 Vesikoirat ry:n ylimääräisessä vuosikokouksessa. Olin tutustunut kokouksen materiaaliin Vesiposti-lehden kautta, kuten kokouskutsussa toivottiin. Olen toiminut Vesikoirat ry:ssä pentukurssien kouluttajana ja osallistunut aktiivisesti vesikoiramaailman pienemmän mittakaavan tapahtumiin sekä ollut auttamassa mm. viime kevään luonnetestissä vapaaehtoisena. Lisäksi olen ollut koulutustoimikunnan jäsen ja ollut suunnittelemassa pääkaupunkiseudun koulutustoimintaa. Mielestäni minulla siis on melko hyvä pohja tehdä päätös siitä, miten ylimääräisessä vuosikokouksessa äänestän rotujärjestöksi hakeutumisen suhteen.
Oma kokemukseni on, että pääkaupunkiseudulla harrastustoiminta pyörii tällä hetkellä erittäin pienen aktiiviporukan voimin. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on myös, ettei näin pienen aktiivisen ryhmän voimin voida pyörittää rotujärjestötason harrastustoimintaa. Näin ollen päätin äänestää vastaan rotujärjestöksi hakeutumisen suhteen. En osaa sanoa, onko juuri harrastustoiminnan järjestämisen ylläpitäminen oleellista rotujärjestön kannalta, mutta koska mielipidettäni äänestyksessä kysyttiin, tein päätöksen äänestämisestä parhaan taitoni ja tietojeni perusteella.
Nyt olen saanut tietää, että sinä olet puheenjohtajan ominaisuudessa lähettänyt tekstiviestejä useille ihmisille mahdollisesti ympäri Suomen liittyen kokouksen äänestämiskäyttäytymiseen. Tuossa tekstiviestissä kuvailet äänestämiskäyttäytymistä seuraavin sanoin:
Eilinen kokous vahvisti aiemman päätöksen yhtä suurella äänten enemmistöllä: hakeudumme rotujärjestöksi. Foorumikirjoittelijoista paikalla oli yksi ja viisi hänen kaveriaan. Hillitön möly tyhjästä. Nyt jatkamme alkuperäisen suunnitelman mukaisestit. Kirsi
(Tekstin välimerkit ovat mahdollisesti erilaiset kuin kirjoittamassasi viestissä, koska kopioin tekstin sanelun perusteella.)
Tulkitsen viestisi niin, että tarkoitat viidellä kaverilla niitä viittä, jotka ovat äänestäneet samalla tavalla "foorumikirjoittelijan" kanssa.
Minua ei ole todennäköisesti koskaan aiemmin loukattu näin vahvasti ja näin julkisesti. Tuntuu aivan käsittämättömältä, että olet puheenjohtajan ominaisuudessa kuvaillut minua kyseisellä tavalla keskustelematta kanssani ja kyseenalaistanut sitä kautta kykyni tehdä itsenäisiä päätöksiä äänestyksessä. Käsittääkseni et tunne minua lainkaan, vaan olemme toisillemme täysin vieraat ihmiset. Ymmärtääkseni et myöskään tiedä, kenet minä tunnen ja ketkä ovat kavereitani. Ja täytyy sanoa, että arvauksesi on mennyt viestissäsi harvinaisen pieleen. En nimittäin tunne edes ulkonäöltä henkilöä, jota kutsut melko kyseenalaisesti viestissäsi "foorumikirjoittelijaksi". Oletan sinun tarkoittavan jarip-nimimerkillä kirjoittavaa henkilöä. Hän kuuluu niihin vesikoiraihmisiin, joita en ole ennen lauantaista kokousta koskaan nähnyt ja jonka kanssa en ole eläessäni keskustellut mistään.
Lähetin viestisi luettuani välittömästi eroilmoituksen Vesikoirat ry:n jäsensihteerille ja koko hallitukselle. Olen todella surullinen siitä, että toimintasi johdosta kaikki kiinnostukseni toimia Vesikoirat ry:ssä on yhdellä tekstiviestillä pyyhitty täydellisesti pois.
Opettajan tehtävissäni ohjaan lapsia aina pohtimaan omaa toimintaansa ja yritän saada heidät ymmärtämään omien tekojensa seuraukset. Lisäksi ohjaan heitä pohtimaan toisten ihmisten näkökulmia asioissa ja tarvittaessa pyytämään anteeksi, jos on tullut mokattua.
Niinpä nyt toivon samaa myös sinulta, Vesikoirat ry:n puheenjohtaja Kirsi Alastalo.
Minulla on yksi toive ja yksi vaatimus:
Toivon, että pohdit tekoasi, katsot ehkä peiliin ja myönnät mokanneesi. Ehkä haluat jopa pyytää minulta anteeksi.
Lisäksi vaadin, että lähetät niille henkilöille, jotka ovat edellä mainitun viestin saaneet, korjauksen. Vaadin, että ilmoitat olleesi väärässä minun ja jarip-nimimerkillä kirjoittavan henkilön välisistä siteistä.
Mielestäni en ole ansainnut näin loukkaavaa kohtelua, sillä olen antanut Vesikoirat ry:lle paljon omaa aikaani ja osaamistani. Tuntuu täysin käsittämättömältä, että suhteeni Vesikoirat ry:hyn päättyy näin ja vieläpä ihmisen toimesta, joka ei kanssani ole koskaan keskustellut.
Erittäin pettynein, surullisin ja loukatuin terveisin,
Emilia Kainulainen
Oma kokemukseni on, että pääkaupunkiseudulla harrastustoiminta pyörii tällä hetkellä erittäin pienen aktiiviporukan voimin. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on myös, ettei näin pienen aktiivisen ryhmän voimin voida pyörittää rotujärjestötason harrastustoimintaa. Näin ollen päätin äänestää vastaan rotujärjestöksi hakeutumisen suhteen. En osaa sanoa, onko juuri harrastustoiminnan järjestämisen ylläpitäminen oleellista rotujärjestön kannalta, mutta koska mielipidettäni äänestyksessä kysyttiin, tein päätöksen äänestämisestä parhaan taitoni ja tietojeni perusteella.
Nyt olen saanut tietää, että sinä olet puheenjohtajan ominaisuudessa lähettänyt tekstiviestejä useille ihmisille mahdollisesti ympäri Suomen liittyen kokouksen äänestämiskäyttäytymiseen. Tuossa tekstiviestissä kuvailet äänestämiskäyttäytymistä seuraavin sanoin:
Eilinen kokous vahvisti aiemman päätöksen yhtä suurella äänten enemmistöllä: hakeudumme rotujärjestöksi. Foorumikirjoittelijoista paikalla oli yksi ja viisi hänen kaveriaan. Hillitön möly tyhjästä. Nyt jatkamme alkuperäisen suunnitelman mukaisestit. Kirsi
(Tekstin välimerkit ovat mahdollisesti erilaiset kuin kirjoittamassasi viestissä, koska kopioin tekstin sanelun perusteella.)
Tulkitsen viestisi niin, että tarkoitat viidellä kaverilla niitä viittä, jotka ovat äänestäneet samalla tavalla "foorumikirjoittelijan" kanssa.
Minua ei ole todennäköisesti koskaan aiemmin loukattu näin vahvasti ja näin julkisesti. Tuntuu aivan käsittämättömältä, että olet puheenjohtajan ominaisuudessa kuvaillut minua kyseisellä tavalla keskustelematta kanssani ja kyseenalaistanut sitä kautta kykyni tehdä itsenäisiä päätöksiä äänestyksessä. Käsittääkseni et tunne minua lainkaan, vaan olemme toisillemme täysin vieraat ihmiset. Ymmärtääkseni et myöskään tiedä, kenet minä tunnen ja ketkä ovat kavereitani. Ja täytyy sanoa, että arvauksesi on mennyt viestissäsi harvinaisen pieleen. En nimittäin tunne edes ulkonäöltä henkilöä, jota kutsut melko kyseenalaisesti viestissäsi "foorumikirjoittelijaksi". Oletan sinun tarkoittavan jarip-nimimerkillä kirjoittavaa henkilöä. Hän kuuluu niihin vesikoiraihmisiin, joita en ole ennen lauantaista kokousta koskaan nähnyt ja jonka kanssa en ole eläessäni keskustellut mistään.
Lähetin viestisi luettuani välittömästi eroilmoituksen Vesikoirat ry:n jäsensihteerille ja koko hallitukselle. Olen todella surullinen siitä, että toimintasi johdosta kaikki kiinnostukseni toimia Vesikoirat ry:ssä on yhdellä tekstiviestillä pyyhitty täydellisesti pois.
Opettajan tehtävissäni ohjaan lapsia aina pohtimaan omaa toimintaansa ja yritän saada heidät ymmärtämään omien tekojensa seuraukset. Lisäksi ohjaan heitä pohtimaan toisten ihmisten näkökulmia asioissa ja tarvittaessa pyytämään anteeksi, jos on tullut mokattua.
Niinpä nyt toivon samaa myös sinulta, Vesikoirat ry:n puheenjohtaja Kirsi Alastalo.
Minulla on yksi toive ja yksi vaatimus:
Toivon, että pohdit tekoasi, katsot ehkä peiliin ja myönnät mokanneesi. Ehkä haluat jopa pyytää minulta anteeksi.
Lisäksi vaadin, että lähetät niille henkilöille, jotka ovat edellä mainitun viestin saaneet, korjauksen. Vaadin, että ilmoitat olleesi väärässä minun ja jarip-nimimerkillä kirjoittavan henkilön välisistä siteistä.
Mielestäni en ole ansainnut näin loukkaavaa kohtelua, sillä olen antanut Vesikoirat ry:lle paljon omaa aikaani ja osaamistani. Tuntuu täysin käsittämättömältä, että suhteeni Vesikoirat ry:hyn päättyy näin ja vieläpä ihmisen toimesta, joka ei kanssani ole koskaan keskustellut.
Erittäin pettynein, surullisin ja loukatuin terveisin,
Emilia Kainulainen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
