joulu

Kola on nyt 9 kuukautta ja viikon. Se on oppinut kovasti asioita. Välillä tuntuu, että mitä enemmän opetan asioita sille, sitä vähemmän se osaa. Kyse on siis täysin näkökulmasta. Oikeasti Kola osaa koko ajan enemmän, mutta olen koiran kasvaessa alkanut vaatia siltä enemmän. Haluaisin, että se osaisi tulla aina kutsuttaessa luokse. (Se osaa nykyään tulla luokse paaaaljon paremmin kuin esimerkiksi pari kuukautta sitten.) Haluaisin, että se ei pitäisi hiljasta pörinää, kun se tuntee olonsa epävarmaksi. Minä tunnistan epävarmuusääntelyn kyllä. Se on sellaista hiljaista murinaa, joka kertoo siitä, että nyt edetään Kolan mielestä liian nopeasti tutustumisessa. Kola siis kuulostaa vihaiselta, vaikka oikeasti (näin olen tulkinnut) sen murina tarkoittaa suurin piirtein jotakin tälläistä: "Anna minulle tilaa ja aikaa tehdä itse tuttavuutta."

Joulua tulimme viettämään vanhempieni luokse. Täällä hitleröi 11-vuotias villakoiraukkeli ja Kola on loman jälkeen varmasti uuden loman tarpeessa, sillä kuri ja nuhde on Nalle-villakoiran toimesta jatkuva olotila.

----

Tämän ja tulevien hetkien tavoite: Teen luokse tulemisesta kivaa. Ryhdyn kutsumaan luokse ja leikitän palkinnoksi. Ryhdyn kutsumaan luokse ja juoksen karkuun. Kola suorastaan kiitää luokseni. Ehkä tässä tavassa on joku salainen häiriö, jota en nyt huomaa ja joka estää suunnitelman kautta ratkaisuun pääsemisen, mutta ainakaan tällä hetkellä en ongelmia näe. Siksi aion yrittää.