Matot palasivat lattioille. Ainoastaan olohuoneen matto sai jäädä odottelemaan ns. varmempia aikoja, sillä syystä tai toisesta olohuoneen nurkka on Nokin pissapaikka hädän sattuessa kohdalle. Noki ei ole jyrsinyt mitään luvatonta eikä se suhtautunut mattoihinkaan .. no.. mitenkään.
Noki on teoriassa sisäsiisti, mutta käytäntö ei ole ihan sataprosenttisen varma. Periaatteessa Noki ei pissaisi sisälle, jos sen vaan veisi tarpeeksi usein ulos. Päivisin tämä onnistuukin mainiosti. Vahinko käy vain harvoin. Mutta aamuisin ehtiminen on vähän niin ja näin. Joskus Noki on pissannut yön aikana lattialle. Jos näin ei ole käynyt, on lähes sekuntipeliä ja tarkkaa eleiden lukemista, että ehdin pukea päälleni oikeassa kohtaa.
Jos aamulla ei ole lätäkköä lattialla, tiedän ehtiväni ruokkia piskit ennen kuin on vietävä Noki pikapissalle. Syömisen aikana minä ehdin tehdä osan aamupuuhistani, mutta samalla pitää seurata TARKASTI peilistä selän takana avautuvaa tilaa. Noki syö oman ruokansa selkäni takana. Tämän jälkeen hetken kuluttua se katoaa peilin kuvasta keittiöön putsaamaan Kolan kupin. Sitten alkaa sekuntipeli. Siinä vaiheessa, kun Noki ilmestyy keittiöstä takaisin peilin kuvaan, on mentävä. Ei voi odottaa edes kymmentä sekuntia. Ripsivärin sutiminen naamaan saa jäädä siihen paikkaan, jos ei halua ryhtyä kuivaamaan lattialle lorisevaa jättiaamulätäkköä.
Nyt, kun tunnen Nokin rakon syvimmän olemuksen aamupuuhien osalta, olen onnistunut pitämään lattiat kuivina monen monta päivää.
Hyvä minä! (Ja miksei hyvä Nokikin! ;)
Noki on teoriassa sisäsiisti, mutta käytäntö ei ole ihan sataprosenttisen varma. Periaatteessa Noki ei pissaisi sisälle, jos sen vaan veisi tarpeeksi usein ulos. Päivisin tämä onnistuukin mainiosti. Vahinko käy vain harvoin. Mutta aamuisin ehtiminen on vähän niin ja näin. Joskus Noki on pissannut yön aikana lattialle. Jos näin ei ole käynyt, on lähes sekuntipeliä ja tarkkaa eleiden lukemista, että ehdin pukea päälleni oikeassa kohtaa.
Jos aamulla ei ole lätäkköä lattialla, tiedän ehtiväni ruokkia piskit ennen kuin on vietävä Noki pikapissalle. Syömisen aikana minä ehdin tehdä osan aamupuuhistani, mutta samalla pitää seurata TARKASTI peilistä selän takana avautuvaa tilaa. Noki syö oman ruokansa selkäni takana. Tämän jälkeen hetken kuluttua se katoaa peilin kuvasta keittiöön putsaamaan Kolan kupin. Sitten alkaa sekuntipeli. Siinä vaiheessa, kun Noki ilmestyy keittiöstä takaisin peilin kuvaan, on mentävä. Ei voi odottaa edes kymmentä sekuntia. Ripsivärin sutiminen naamaan saa jäädä siihen paikkaan, jos ei halua ryhtyä kuivaamaan lattialle lorisevaa jättiaamulätäkköä.
Nyt, kun tunnen Nokin rakon syvimmän olemuksen aamupuuhien osalta, olen onnistunut pitämään lattiat kuivina monen monta päivää.
Hyvä minä! (Ja miksei hyvä Nokikin! ;)
2 kommenttia:
Mulle on jäänyt niin vahvasti mieleen yhden puolitutun kokeneen koiranomistajan kommentti erään toisen koiran pentuajalta, että miksi viivyttelet koiran ulosviemistä (siinä vaiheessa viitaten omistajan vessassakäyntiin). Se on edelleen niin vahva, että vien Totin ulos ennen omaa tai sen aamupalaa - tai omaa siistiytymistä. Vessassa sentään käyn.
Viivyttelyssähän on kyse vain omasta mukavuudenhalusta. ;) Aamukuudelta ei tee mieli rynnätä kerrostalon alakertaan ja ulos. Pakko saada herätä ihan hetki ennen ulos astumista. (seliseli;)
Lähetä kommentti