Kotikotona Lahdessa on menossa Suuri Remontti. Yläkerta pistetään ihan uusiksi, lattioita revitään auki ja purua lentelee ympäriinsä. Välillä iskä käy ulkona sahaamassa jääveistoskitaraansa moottorisahalla.
Ja Kola on joka hetki touhuilussa mukana.
Heräsin tänä aamuna siihen, että Kola halusi tulla yläkerran nukkumasoppeeni kurkkaamaan, olenko vielä elossa. Sängyn luo Kolalla ei ollut asiaa, sillä Nalle oli vallannut sängyn vierustan. Niinpä Kola kitisi rappusissa. Huikkasin koiralle huomenet ja siinä samassa Kola vilahti ulos. Se on sinkoillut koko päivän ulos-sisään-ulos-sisään-jääveistos-remontti -reittiä. Kolaa eivät hirvitä moottorisahat, vasarat tai imurit. Huvittavaa katsella Kolalta salaa ikkunasta, kun iskä sahaa jäämöhkäleestä kitaraa ja Kola kantaa koko ajan lähemmäs ja lähemmäs halkoa, josta se on kahdessa päivässä onnistunut jyrsimään puolet pois.
Ei tuolla otuksella ainakaan hermoissa ole vikaa.
--------------
Kolaa ei enää lainkaan häiritse Lahden kodin pihan ohi kulkevat ihmiset. Edes naapurin Topi-terrieri ei saanut Kolaa lotkauttamaan korvaansakaan, vaikka Kola oli käytännössä aitaamattomalla pihalla ihan yksin. (Teoriassa aita kyllä on, mutta se on vain nimellinen harva ja matala aroniapensasaita. Lisäksi teoriassa Kolan seurana pihalla myös oli ihmisiä, mutta he olivat toisella puolella taloa.) Kola ei siis suotta vahdi kävelytietä, vaan nimenomaan juuri sitä, jota sen onkin lupa vahtia eli talon piha-aluetta. Tuosta tulee vielä hyvä vahtikoira sitten, kun saadaan se omakotitalo joskus hankittua!
Ja Kola on joka hetki touhuilussa mukana.
Heräsin tänä aamuna siihen, että Kola halusi tulla yläkerran nukkumasoppeeni kurkkaamaan, olenko vielä elossa. Sängyn luo Kolalla ei ollut asiaa, sillä Nalle oli vallannut sängyn vierustan. Niinpä Kola kitisi rappusissa. Huikkasin koiralle huomenet ja siinä samassa Kola vilahti ulos. Se on sinkoillut koko päivän ulos-sisään-ulos-sisään-jääveistos-remontti -reittiä. Kolaa eivät hirvitä moottorisahat, vasarat tai imurit. Huvittavaa katsella Kolalta salaa ikkunasta, kun iskä sahaa jäämöhkäleestä kitaraa ja Kola kantaa koko ajan lähemmäs ja lähemmäs halkoa, josta se on kahdessa päivässä onnistunut jyrsimään puolet pois.
Ei tuolla otuksella ainakaan hermoissa ole vikaa.
--------------
Kolaa ei enää lainkaan häiritse Lahden kodin pihan ohi kulkevat ihmiset. Edes naapurin Topi-terrieri ei saanut Kolaa lotkauttamaan korvaansakaan, vaikka Kola oli käytännössä aitaamattomalla pihalla ihan yksin. (Teoriassa aita kyllä on, mutta se on vain nimellinen harva ja matala aroniapensasaita. Lisäksi teoriassa Kolan seurana pihalla myös oli ihmisiä, mutta he olivat toisella puolella taloa.) Kola ei siis suotta vahdi kävelytietä, vaan nimenomaan juuri sitä, jota sen onkin lupa vahtia eli talon piha-aluetta. Tuosta tulee vielä hyvä vahtikoira sitten, kun saadaan se omakotitalo joskus hankittua!
2 kommenttia:
Hih, Vanttu on ihan samanlainen. Ei mitään niin kivaa kuin olla mukana ulkohommissa! (Harmi, että niitä on täällä kerrostalokodissa vähänlaisesti...)
Kyllä nämä taitavat todella olla pohjimmiltaan kunnon maalaispiskejä. :)
Joo, Kola ainakin näyttää juuri sellaiselta piharakilta, miltä voisin kuvitella sen kuuluvankin näyttää. :D
Lähetä kommentti