Tähän mennessä Kola on ehtinyt käydä pentukurssilla, junnutokossa ja Vesikoirat RY:n torstaitottelevaisuudessa. Ensi sunnuntaina tehdään uusi aluevaltaus, sillä menemme kokeilemaan agilityn maailmaan sukeltamista! Superia!! (Ainakin omistajan mielestä.) Jos keväällä pääsisimme ihan oikeaan agilityryhmäänkin pidempiaikaisesti reenailemaan, niin mikä sen parempaa. Tämä nyt alkava on sellainen viiden kerran pläjäys, että saadaan vähän makua lajista.
On tosi kivaa päästä aktivoimaan Kolaa uudella aika erilaisella tavalla. Ja nähtäväksi jää, saavatko esteet ja puomit koirassa edes vähän lisäsähköisyyttä aikaan. Tuo kun on niin hidashämäläinen, että kiihtymiseen menee puoli elämää...
Kola on omatoimisesti lisännyt elämäänsä ulottuvuuden, kun se on keksinyt alkaa kivuta keittiön tuolille ikkunasta tiirailemaan. Kaikeksi onneksi hommaa ei tarvitse kieltää, sillä vahtivietti ei puske pintaan, vaikka pihalla kävelisi kuka tai mikä. Ainoa miinuspuoli omatoimisuudessa on se, että Kola pääsee penkiltä myös keittiönpöydälle. Niinpä päivänä eräänä löytyi keittiön pöydältä siististi pieniksi paloiksi nakerreltu dvd-boksi.. Nyt tuolit ovat hieman kauempana pöydästä, joten ikkunasta näkee kyllä ulos, mutta pöydälle kapuaminen ei ole enää itsestäänselvän helppoa - joskin mahdollista edelleen.
(Kuvassa lavastettu tilanne.)
On tosi kivaa päästä aktivoimaan Kolaa uudella aika erilaisella tavalla. Ja nähtäväksi jää, saavatko esteet ja puomit koirassa edes vähän lisäsähköisyyttä aikaan. Tuo kun on niin hidashämäläinen, että kiihtymiseen menee puoli elämää...
Kola on omatoimisesti lisännyt elämäänsä ulottuvuuden, kun se on keksinyt alkaa kivuta keittiön tuolille ikkunasta tiirailemaan. Kaikeksi onneksi hommaa ei tarvitse kieltää, sillä vahtivietti ei puske pintaan, vaikka pihalla kävelisi kuka tai mikä. Ainoa miinuspuoli omatoimisuudessa on se, että Kola pääsee penkiltä myös keittiönpöydälle. Niinpä päivänä eräänä löytyi keittiön pöydältä siististi pieniksi paloiksi nakerreltu dvd-boksi.. Nyt tuolit ovat hieman kauempana pöydästä, joten ikkunasta näkee kyllä ulos, mutta pöydälle kapuaminen ei ole enää itsestäänselvän helppoa - joskin mahdollista edelleen.
(Kuvassa lavastettu tilanne.)
1 kommentti:
Minne agilitykurssille ootta menossa? Mäkin Nappisen kanssa oon menossa agia testaamaan, meillä peräti kolme kertaa kestävä pläjäys + kolme jatkokertaa jos laji tuntuu olevan edes puoliksi kiinnostavaa koirankin mielestä (eikä maksa kuin ihan hitsisti..). Mutta kivaa kyllä päästä kokeilemaan jotain ihan uutta.
Lähetä kommentti