keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Eteenpäin sanoi mummo lumessa..

.. tai vesisateessa. Treenit sujuivat hienosti säästä huolimatta. Kolaa ei vesisade haitannut pätkääkään, sillä se tiesi, että taskussa on sen rakas pallo.

Tästä eteenpäin Kola saa oikeasti tehdä työtä, että saisi palkinnoksi heitollisen palloa. Ja tämä näytti myös ensimmäisellä kerralla oikein toimivalta menettelytavalta. Kolan silmät suihkivat aina, kun sanon "Vapaa!", sillä tuo käsky on Kolan aivoissa yhdistynyt vahvasti pallon lentämiseen. Nyt kun suuhun tuupataankin namia ja sen jälkeen tulee uusi käsky, Kola suorastaan ryhdistäytyy ja yrittää vielä enemmän, jotta pallo lentäisi. Pari kolme treenipätkää ja sitten vasta pallo. Tästähän päästään mahdollisesti joskus siihen, että ensin vedetään vaatimattomasti ALO-luokan jutut läpi ja vasta sitten lentää pallo. ;) Tavoitteita on oltava!

Seuraaminen oli tällä kertaa paljon paremmassa kuosissa kuin viimeksi. Kola on suoristanut itsensä. Se myös jaksaa seurata oikealla paikalla pitkiäkin kuvioita. Laskeskelin, että 50 askelta seuraamista sujuu ilman mitään ongelmia. Siitä on hyvä jatkaa.

Pallon avulla harjoitellaan tästä eteenpäin myös liki-asentoa.

Eteenpäin sanoi mummo lumessa!

Ei kommentteja: