Mitä me jo osataan ja mitä me ei vielä osata?
Paikka!
Sujuu ihan hyvin. Kola on muistaakseni kerran lähtenyt liikkeelle paikalta. Yleensä se vaan nököttää maassa eikä edes näytä siltä, että olisi siitä mihinkään menossa. Kaksi minuuttia on ihan realistinen aika makuuttaa Kolaa, vaikka ympärillä pyörisi häiriötekijöitä.
Sivulle!
Perusasento on ajoittain vino, toisinaan liian kaukana. Käsiapu tukee edeleen hienoisesti käskyä, mutta Kola toimii hyvin myös ilman avuja. Tämä liike vaatii hiomista, hiomista, hiomista.
Sivulle!
Seuraaminen on työstämisen alla. Vaihdoin namipalkan osittain lelupalkkaan. Kolaan tuli lisää vauhtia ja meininkiä, mutta samalla asento kääntyi vinoksi ja edistäväksi. Katsekontakti on loistava. Tällä hetkellä Kola osaa seurata oikeastaan ihan loistavasti, jos se ei mene liian kierroksille lelupalkan (eli pallon) takia, mutta toisaalta on silti pallon takia lievästi kierroksilla. Sopivat kierrokset erottaa siitä, että namipalkka kelpaa. Jos kierroksia on liikaa, Kolan silmät lasittuvat ja namiin suhtaudutaan täysin yhdentekevästi. Käännökset sujuvat kohtalaisesti. Tänään testasin 180 asteen käännöstä. Toimi ihan hyvin. Vasemmalle kääntyminen suoristaa Kolan asentoa, joten harjoittelin tänään seuraamista loivassa vasemmalle kaartuvassa linjassa. Liike vaatii hiomista, hiomista, hiomista.
Istu!
Liikkeestä istumiseen tuli lisää täpäkkyyttä ja vauhtia, kun otin pallon palkaksi. Käsiapua ei enää tarvita, mutta haen edelleen sopivaa äänenpainoa käskylle. "IsTU!" vai "IStu!" vai "ISSSStu!" vai miten sen sanoisi? Kola ei koskaan lähde hiipimään perääni liikkeestä jättävissä käskyissä. Jos se ei tiedä mitä sen pitäisi tehdä, se jää nököttämään paikoilleen hämmentyneen näköisenä. Voin siis huoletta jatkaa matkaani vaikka useita kymmeniä metrejä istu-käskyn jälkeen, jos näen sivusilmällä, että Kola on ymmärtänyt käskyn ja istunut.
Maahan!
Liikkeestä maahan meno on ollut useita viikkoja tauolla. Unohduksissa. Tässä liikkeessä varmaan tarvitaan vielä käsiapua, mutta joka tapauksessa Kola kuitenkin avujen kanssa selviää tästä liikkeestä. Näin oletan. Tätä liikettä pitää siis vielä hioa paljon.
Nouda!
Ihan alkutekijöissä. Naksuttimen avulla Kola osaa ottaa kapulan suuhunsa, mutta ei oikein ole käsitystä siitä, miten saisin Kolan kantamaan kapulaa rauhallisesti ja luovuttamaan sen minulle sujuvasti.
Liki!
Alkutekijöissään. Tämä liike on ollut ihan unohduksissa koko kesän. Pitänee käynnistellä uudelleen tämän liikkeen harjoittelu ja pistää seuraamista vähän tauolle. Kola kyllä jää hienosti paikoilleen ja tulee liki-käskyn kuullessaan täysillä kohti, mutta en ole koskaan vielä oikeastaan testannut, miten kävisi, jos lähtisin yhdistämään luoksetulon ja loppuasennon. Huonosti siinä varmaan tässä harjoitusvaiheessa vielä kävisi.
Kaukokäskyt
Kola ei tarvitse minua lähelle totellakseen. Käsimerkit se hallitsee melko hyvin, joskin istumisen käsimerkkiin Kola on liittänyt peruuttavia askeleita. Näitä ei olla oikeasti kunnolla vielä koskaan harjoiteltu, mutta keppiä heittäessä Kola tekee pitkältäkin etäisyydeltä istumista, maahan menoa ja maasta istumaan nousemista. Seisomista ei olla edes kokeiltu.
Kyl me jotain jo osataa! Vähän kaikkee mut ei mitään vielä iha täydellisesti. Jei!
Paikka!
Sujuu ihan hyvin. Kola on muistaakseni kerran lähtenyt liikkeelle paikalta. Yleensä se vaan nököttää maassa eikä edes näytä siltä, että olisi siitä mihinkään menossa. Kaksi minuuttia on ihan realistinen aika makuuttaa Kolaa, vaikka ympärillä pyörisi häiriötekijöitä.
Sivulle!
Perusasento on ajoittain vino, toisinaan liian kaukana. Käsiapu tukee edeleen hienoisesti käskyä, mutta Kola toimii hyvin myös ilman avuja. Tämä liike vaatii hiomista, hiomista, hiomista.
Sivulle!
Seuraaminen on työstämisen alla. Vaihdoin namipalkan osittain lelupalkkaan. Kolaan tuli lisää vauhtia ja meininkiä, mutta samalla asento kääntyi vinoksi ja edistäväksi. Katsekontakti on loistava. Tällä hetkellä Kola osaa seurata oikeastaan ihan loistavasti, jos se ei mene liian kierroksille lelupalkan (eli pallon) takia, mutta toisaalta on silti pallon takia lievästi kierroksilla. Sopivat kierrokset erottaa siitä, että namipalkka kelpaa. Jos kierroksia on liikaa, Kolan silmät lasittuvat ja namiin suhtaudutaan täysin yhdentekevästi. Käännökset sujuvat kohtalaisesti. Tänään testasin 180 asteen käännöstä. Toimi ihan hyvin. Vasemmalle kääntyminen suoristaa Kolan asentoa, joten harjoittelin tänään seuraamista loivassa vasemmalle kaartuvassa linjassa. Liike vaatii hiomista, hiomista, hiomista.
Istu!
Liikkeestä istumiseen tuli lisää täpäkkyyttä ja vauhtia, kun otin pallon palkaksi. Käsiapua ei enää tarvita, mutta haen edelleen sopivaa äänenpainoa käskylle. "IsTU!" vai "IStu!" vai "ISSSStu!" vai miten sen sanoisi? Kola ei koskaan lähde hiipimään perääni liikkeestä jättävissä käskyissä. Jos se ei tiedä mitä sen pitäisi tehdä, se jää nököttämään paikoilleen hämmentyneen näköisenä. Voin siis huoletta jatkaa matkaani vaikka useita kymmeniä metrejä istu-käskyn jälkeen, jos näen sivusilmällä, että Kola on ymmärtänyt käskyn ja istunut.
Maahan!
Liikkeestä maahan meno on ollut useita viikkoja tauolla. Unohduksissa. Tässä liikkeessä varmaan tarvitaan vielä käsiapua, mutta joka tapauksessa Kola kuitenkin avujen kanssa selviää tästä liikkeestä. Näin oletan. Tätä liikettä pitää siis vielä hioa paljon.
Nouda!
Ihan alkutekijöissä. Naksuttimen avulla Kola osaa ottaa kapulan suuhunsa, mutta ei oikein ole käsitystä siitä, miten saisin Kolan kantamaan kapulaa rauhallisesti ja luovuttamaan sen minulle sujuvasti.
Liki!
Alkutekijöissään. Tämä liike on ollut ihan unohduksissa koko kesän. Pitänee käynnistellä uudelleen tämän liikkeen harjoittelu ja pistää seuraamista vähän tauolle. Kola kyllä jää hienosti paikoilleen ja tulee liki-käskyn kuullessaan täysillä kohti, mutta en ole koskaan vielä oikeastaan testannut, miten kävisi, jos lähtisin yhdistämään luoksetulon ja loppuasennon. Huonosti siinä varmaan tässä harjoitusvaiheessa vielä kävisi.
Kaukokäskyt
Kola ei tarvitse minua lähelle totellakseen. Käsimerkit se hallitsee melko hyvin, joskin istumisen käsimerkkiin Kola on liittänyt peruuttavia askeleita. Näitä ei olla oikeasti kunnolla vielä koskaan harjoiteltu, mutta keppiä heittäessä Kola tekee pitkältäkin etäisyydeltä istumista, maahan menoa ja maasta istumaan nousemista. Seisomista ei olla edes kokeiltu.
Kyl me jotain jo osataa! Vähän kaikkee mut ei mitään vielä iha täydellisesti. Jei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti