sunnuntai 3. toukokuuta 2009

ura urkenee

Petran innoittamana suunnattiin aamusta nokkamme Suomenojan mätsäriin möllitokoamaan. Olimme koko porukan toiseksiviimeisiä ilmoittautujia, joten tietämättäni olin ilmoittautunut melkoiseen jonotusurakkaan.

Kymmeneltä tehty ilmoittautuminen välihuipentui siihen, että kahdentoista aikaan päästiin suorittamaan luoksepäästävyyttä ja makuutusta. Kehään mentäessä tuomari kumartui Kolan päälle koskemaan ja testaamaan kassit. Kola nojasi jalkaani, mutta ei muuten mitenkään reagoinut tilanteeseen. Luoksepäästävyydessä minua hermostutti ihan hiukkasen se asia, että lähelle tuleva henkilö oli sama kuin kehään tultaessa kopeloinut eli Kola olisi voinut ennakoida, että "tuo ällö kopeloitsija tulee taas, väistänpä." Mutta ei. Täyden kympin suoritus! :O

Paikallaan makuu alkoi vähän kökösti, sillä Kola joko aristi asfalttialustaa tai oli muuten ihan koomassa. Jouduin käskemään kahdesti. Muuten makuu meni ihan nappiin, kunnes tultiin koiran vierelle. Kola oli ilmeisesti liimautunut maahan, sillä myös ylös nouseminen vaati toisen käskyn. Tuloksena arvosana 6.

Tämän jälkeen oli edessä kolme tuntia odottelua. Olin jo aikeissa lähteä pois, sillä tavoitteeni (eli luoksepäästävyyden onnistuminen edes jollain tasolla) oli jo saavutettu. Jäimme sitten kuitenkin, kun Petra ja Luca olivat pitämässä seuraa. :)

Lopulta Kola sai arvosanat:
luoksepäästävyys 10
paikallaanmakuu 6
seuraaminen kytkettynä 9
seuraaminen vapaana 9½
maahanmeno liikkeestä 0 (Kola jäi istumaan. Jostain syystä asfaltilla makaaminen oli Kolan mielestä tooosi ällöttävää.)
luoksetulo 9½ (Kola kaartoi minusta metrin verran ohi ja tuli vasta sitten sivulle.)
seisominen liikkeestä 9,5 (Kola jäi vähän vinoon.)
estehyppy 7 (Kola meni ekasta käskystä yli mutta ryhtyi sitten paikallaan seisten haistelemaan estettä eikä suostunut kuuntelemaan sivulle-käskyä.)
kokonaisvaikutus 9.

Pisteet: 154,5

Sijoitus: 4/23.

Tuloksena näytepussi ruokaa, pokaali ja lelu. En olisi voinut olla paljon hämmästyneempi, kun palkintosijoja ryhdyttiin jakamaan.

Mahtavaa, kilpailukynnys on nyt ylitetty eikä minua rehellisyyden nimissä kehässä edes jännittänyt.

Parannettavaa jää estehyppyyn ja seuraamisen täyskäännöksiin. Sain tuomarilta vinkin, että jatkossa täyskäännökset kannattaa tehdä oikealle kääntyen se kun on tokossa luvallista. Astuin nimittäin kerran irti seuraamisen yhteydessä Kolan jalalle ja Kola hyppäsi kiljaisten sivulle. Toki myös yleisvaikutelma vaatii vielä PALJON hiomista, sillä Kola oli pitkän odottelun jäljiltä löysä limapallero ja tekeminen oli t o d e l l a vetelää.

Onni Perronen puuhaa ensimmäisen itse ansaitsemansa välineen kimpussa.


















----------

edit.
Kyl mää vaa nii kovasti tykkään tuosta, mikä Kolasta on tullut. Se on löytänyt sisäistä itseluottamusta ja ulkoista luottamusta minuun. Etenkin niissä tilanteissa, joissa Kola on mahdollisesti tekemässä jotain ylilyöntireaktiota tai ei oikein osaa tulkita jotakin ympäristön tapahtumaa, se hakee minun reaktiotani. Se pysähtyy odottamaan eikä reagoi mitenkään muuten kuin ilmoittamalla eleillä selvästi, että "OMISTAJA KUULE NYT TARTTISIN VÄHÄN VINKKIÄ REAKTIOITA VARTEN!" Tämän se tekee joko kääntymällä katsomaan minua tai sitten se vain pysähtyy eikä liiku mihinkään ennen kuin minä autan tilanteessa. Ja sitten kun vinkkaan, että "KOIRA KUULE NOU PROPLEEMOU, OTAHA IISISTI!" niin sehän ottaa. Tai sitten vinkkaan, että "TUUHA KOIRA KUULE POIS SIELTÄ, KUN SIELLÄ TAITAA OLLA SULLE LIIAN HAASTAVA TILANNE PÄÄLLÄNSÄ!" Ja sitten se tulee pois. Se pystyy kääntämään selkänsä tuolle haastavalle tilanteelle. Ja se on aivan huikea edistysaskel menneistä ajoista.

On sillä ne omat omituisuutensa - kuten se, että "TÄMÄ ON MUN VESIKUPPI/RUOKAKUPPI/AUTO ÄLÄ KOSKE!" johtaa pahaan kirosanatulvaan, jos eleillä annettua varoitusta ei uskota. Mutta kun tämä on niin selvä ja suora reaktio ärsykkeeseen eikä mikään monimutkainen juttu, niin tilanteita on helppo ennakoida.

On se niin ihQ.

6 kommenttia:

Anu + Nappi ja Atte kirjoitti...

Hieno suoritus! :)

Meillä loppuisi jo tuohon luoksepäästävyyteen - Nappi ei tykkää ja Atte tykkää liikaa. :P

Petra ja Luca kirjoitti...

Hienolle se näyttikin! Paitsi se Kolan kiljahdus :)

Mikset tekisi sitä saksalaista käännöstä, kun se on myös luvallista? Eli käännyt vasemmalle ja koira kääntyy oikealle kiertäen sinun takaasi ja tullen vasemmalle puolellesi?

pimpula kirjoitti...

Petra, mä yritin opettaa sen Kolalle. Kola näytti siltä, että "EN TODELLAKAAN OLE TEKEMÄSSÄ MITÄÄN NOIN OUTOA!" En siis kertakaikkiaan saanut sitä kulkemaan mun takaa - en edes namilla houkuttelemalla. Tarkoitus siis oli alun perin opettaa saksalaisittain.

Nunonen-Nenunen kirjoitti...

Mikä kiljaisu? :)

Onnittelut tokokoirakolle! Ja uudesta kaarasta onnittelut myös!

pimpula kirjoitti...

Kola oli irti seuraamisessa sen verran koomassa, että ei tehnyt täyskäännöstä kovin tarkasti. Minä puolestani TIETENKIN tein käännöksen TODELLA huolellisesti (...huoh..;), mikä johti siihen, että astuin Kolan varpaille. Onneksi ONNEKSI Kola ei ole erityisen pehmeä luonteeltaan, joten tuollainen pieni hassu pahoinpitely-yritys ei johtanut mihinkään seuraamattomuuspäätöksiin tai vastaaviin... ;)

Nunonen-Nenunen kirjoitti...

Niin ja lukihan tuolla tekstissäkin tuosta kiljaisusta, mä vaan olin jotenkin skipannut sen...

Oltiin Nunolon kanssa eilen tokoilemassa, kun päästiin treeniryhmään ja siellä sitten kouluttajaa vaadin näyttämään tuon täyskäännöksen vasuriin, siis miten se oikein kuuluu tehdä. Helppoa kuin heinänteko.. Joopa joo. Yritin myös selittää, että mun vesikoiratutut puhuu jostain saksalaisesta käännöksestä niin mikäs se sitten on? No eipä ollut kuullut tuosta tolla nimellä meidän koutsi. Mutta jotain hyvää, löysin Nunolle oikean seuraamispaikan. :)