lauantai 17. lokakuuta 2009

ANNAS KUN MÄ VÄHÄN TYKKÄÄN SUSTA!

Meidän pieni ihana snautserimme on alkanut lämmittää myös mörökölli-Kolan sydäntä.

Eilen oltiin pikkukirppusen kanssa näyttelytreeneissä lähikoulun pihalla Lucan, Karpon, Roosan ja Roopen kanssa. Sen jälkeen mentiin lenkkeilemään metsään. Pikku-ukko väsähti lenkin puolivälissä ja tuli todistetuksi, että 11 viikkoisessa perrossa on jo paljon kantamista.

Lenkin jälkeen tultiin kotiin. Ovella vastassa oli häntäänsä heiluttava Kola. Ja se rontti ei näyttänyt näkevän minua lainkaan. Se moikkaili vain Nokia! Epistä. Kola haastoi Nokia leikkimään ja viskoi väsynyttä snautseriamme kumiankalla. Noki oli niin poikki, ettei se pystynyt innostumaan, vaikka Kola lähes hyppi tasakäpälää unisen ympärillä.

Tänään pojat nukkuivat kylki kyljessä kanssani sohvalla aamu-unia. Tämän jälkeen avasi ovensa Nuolu&Pusu -palveluyritys. Noki seisoi sohvalla ja Kola sohvan vieressä. Nuolu&Pusu putsasi Kolalta perinpohjaisesti silmät ja korvat. Kola seisoi hievahtamatta paikallaan ja otti vastaan hellittelyä.

Ei kommentteja: