edit.
Tänään sunnuntaina paini taas jatkui. Tältä se tänään näytti. (Kola käyttää välillä jopa vähän ääntä ja leikki jatkuu silti.:)
-----------------------------------------------------------------
Istuin lauantaina lattialla koirien tasolla ja uppouduin seuraamaan poikien painivarttia.
Huomioita poikien painista:
1) Hankin tänään lattialle liukuestepohjaisen maton. Noki alkoi painia Kolan kanssa ihan eri tavalla kuin aiemmin -> Oletan, että liukuvalla pinnalla painiskelu ei ole tuntunut Nokista turvalliselta.
2) Hännän asento:
Kola pitää häntäänsä matalana. Se ei nostanut häntäänsä kertaakaan pystyyn. Oletan, että sen ei tarvitse osoittaa johtajuuttaan hännällä. Pomoeleet myös vähentävät Nokin halua painia.
Noki piti häntänsä koko painivartin ajan iloisen rennossa pystyasennossa.
3) Korvien asento:
Kola vaihteli korviensa asentoa riippuen leikin vaiheesta. Jos Noki oli pyllähtänyt ja leikki oli vaarassa loppua, Kola veti korvat taakse "mielistelyasentoon", siis sellaiseen en-ole-lainkaan-uhkaava -ilmeeseen. Kola nosti korvansa hörölleen, kun paini oli vauhdikkaimmillaan ja/tai kun Nokin kierrokset olivat korkealla.
Noki piti korviaan korkealla hörötysasennossa aina, kun se teki "hyökkäyksiä" Kolaa kohden. Muuten korvat olivat aika rennossa perusasennossa.
4) Kroppa:
Kolan kropasta puuttui kaikki pomostelu. Se ei seissyt varpaillaan eikä jäykistellyt kertaakaan. Se oli ikään kuin vähän "lytyssä".
Nokin kroppa oli jäntevänä, mutta ei pomosteluasennossa.
5) Liikkeet:
Kola pitää suunsa auki ja tuuppii Nokia niskallaan ja poskillaan. Ajoittain Kola painaa Nokia etutassulla selästä, mutta voimankäyttö on erittäin hallittua. Välillä Kola tuuppii Nokia myös kyljellä. Jos leikki meinaa tyrehtyä, Kola laskeutuu ihan maanpintaan röhnöttämään ja näyttää korvilla luimuilemalla, että haluaisi vielä leikkiä. Matalana ollessaan Kola väistää Nokin katsetta eli käyttää rauhoittavia eleitä (?).
Noki pitää suunsa auki ja pyrkii tarttumaan Kolaa korvista. Saatuaan otteen korvasta, se päästää heti irti. Noki nousee välillä Kolaa vasten seisomaan ja hyppii kohti Kolan kasvoja ja kitaa.
6) Äänet:
Kumpikaan koirista ei käytä minkäänlaista ääntä. Aiemmin Kola äänteli käyttäen leikkimurinaa, -mörinää ja -haukkua. Noki väisti näissä tilanteissa välittömästi pois ja leikki keskeytyi. Nyt leikistä ei tullut mitään muuta ääntä kuin tassujen töminää. Ulkona Noki käyttää leikkimurinaa ja väksytystä, mutta sisällä ei.
7) Päätelmiä ja ajatuksia:
Kola on pikkuhiljaa yhdistellyt päässään piuhoja ja nyt se tietää tavan, jolla se saa Nokin leikkimään kanssaan. Kola on oppinut, ettei se voi käyttää a) liikaa voimaa b) liikaa ääntä c) liikaa pomottavia eleitä ja asentoja. Noki haluaisi käyttää leikeissä myös leluja ja vetäisi mielellään Kolan kanssa kilpaa leluja. Kola ei halua tälläisiä leikkejä (vielä) leikkiä. Kola antaa Nokin nousta selkäänsä ja käyttää suuria ison miehen eleitä, mutta silti Nokilla on paljon rajoituksia, mitä se ei saa tehdä. Se ei esim. saa häiritä Kolaa, kun Kola rapsuttaa itseään ja on näin ollen hieman "puolustuskyvyttömässä" asennossa/tilanteessa. Tällä kertaa leikki päättyi juurikin tähän välikohtaukseen. Kola kääntyi rapsuttamaan itseään kippurassa ja Noki Kolan jopa minun silmiini selvistä kieltoeleistä huolimatta meni hyppimään Kolan päälle. Kola poisti lyhyellä rähähdyksellä Nokin kauemmas. Leikki päättyi.
---------
Kaiken kaikkiaan aivan mielettömän viihdyttävää seurailla Kolan ja Nokin suhteen muotoutumista. Leikin tapojen ja sääntöjen muodostuminen on jo pitkällä. Leikin katseleminen on ainakin vielä toistaiseksi uutuudenviehätyksessään vähintään yhtä viihdyttävää kuin hyvän toimintaelokuvan katsominen. :) Kolan elämä on nyt todella erilaista aikaisempaan verrattuna. Sille on Nokista sellaista seuraa, mitä minusta ei sille koskaan tule olemaan. Ja mikä sen parempaa.
Tänään sunnuntaina paini taas jatkui. Tältä se tänään näytti. (Kola käyttää välillä jopa vähän ääntä ja leikki jatkuu silti.:)
-----------------------------------------------------------------
Istuin lauantaina lattialla koirien tasolla ja uppouduin seuraamaan poikien painivarttia.
Huomioita poikien painista:
1) Hankin tänään lattialle liukuestepohjaisen maton. Noki alkoi painia Kolan kanssa ihan eri tavalla kuin aiemmin -> Oletan, että liukuvalla pinnalla painiskelu ei ole tuntunut Nokista turvalliselta.
2) Hännän asento:
Kola pitää häntäänsä matalana. Se ei nostanut häntäänsä kertaakaan pystyyn. Oletan, että sen ei tarvitse osoittaa johtajuuttaan hännällä. Pomoeleet myös vähentävät Nokin halua painia.
Noki piti häntänsä koko painivartin ajan iloisen rennossa pystyasennossa.
3) Korvien asento:
Kola vaihteli korviensa asentoa riippuen leikin vaiheesta. Jos Noki oli pyllähtänyt ja leikki oli vaarassa loppua, Kola veti korvat taakse "mielistelyasentoon", siis sellaiseen en-ole-lainkaan-uhkaava -ilmeeseen. Kola nosti korvansa hörölleen, kun paini oli vauhdikkaimmillaan ja/tai kun Nokin kierrokset olivat korkealla.
Noki piti korviaan korkealla hörötysasennossa aina, kun se teki "hyökkäyksiä" Kolaa kohden. Muuten korvat olivat aika rennossa perusasennossa.
4) Kroppa:
Kolan kropasta puuttui kaikki pomostelu. Se ei seissyt varpaillaan eikä jäykistellyt kertaakaan. Se oli ikään kuin vähän "lytyssä".
Nokin kroppa oli jäntevänä, mutta ei pomosteluasennossa.
5) Liikkeet:
Kola pitää suunsa auki ja tuuppii Nokia niskallaan ja poskillaan. Ajoittain Kola painaa Nokia etutassulla selästä, mutta voimankäyttö on erittäin hallittua. Välillä Kola tuuppii Nokia myös kyljellä. Jos leikki meinaa tyrehtyä, Kola laskeutuu ihan maanpintaan röhnöttämään ja näyttää korvilla luimuilemalla, että haluaisi vielä leikkiä. Matalana ollessaan Kola väistää Nokin katsetta eli käyttää rauhoittavia eleitä (?).
Noki pitää suunsa auki ja pyrkii tarttumaan Kolaa korvista. Saatuaan otteen korvasta, se päästää heti irti. Noki nousee välillä Kolaa vasten seisomaan ja hyppii kohti Kolan kasvoja ja kitaa.
6) Äänet:
Kumpikaan koirista ei käytä minkäänlaista ääntä. Aiemmin Kola äänteli käyttäen leikkimurinaa, -mörinää ja -haukkua. Noki väisti näissä tilanteissa välittömästi pois ja leikki keskeytyi. Nyt leikistä ei tullut mitään muuta ääntä kuin tassujen töminää. Ulkona Noki käyttää leikkimurinaa ja väksytystä, mutta sisällä ei.
7) Päätelmiä ja ajatuksia:
Kola on pikkuhiljaa yhdistellyt päässään piuhoja ja nyt se tietää tavan, jolla se saa Nokin leikkimään kanssaan. Kola on oppinut, ettei se voi käyttää a) liikaa voimaa b) liikaa ääntä c) liikaa pomottavia eleitä ja asentoja. Noki haluaisi käyttää leikeissä myös leluja ja vetäisi mielellään Kolan kanssa kilpaa leluja. Kola ei halua tälläisiä leikkejä (vielä) leikkiä. Kola antaa Nokin nousta selkäänsä ja käyttää suuria ison miehen eleitä, mutta silti Nokilla on paljon rajoituksia, mitä se ei saa tehdä. Se ei esim. saa häiritä Kolaa, kun Kola rapsuttaa itseään ja on näin ollen hieman "puolustuskyvyttömässä" asennossa/tilanteessa. Tällä kertaa leikki päättyi juurikin tähän välikohtaukseen. Kola kääntyi rapsuttamaan itseään kippurassa ja Noki Kolan jopa minun silmiini selvistä kieltoeleistä huolimatta meni hyppimään Kolan päälle. Kola poisti lyhyellä rähähdyksellä Nokin kauemmas. Leikki päättyi.
---------
Kaiken kaikkiaan aivan mielettömän viihdyttävää seurailla Kolan ja Nokin suhteen muotoutumista. Leikin tapojen ja sääntöjen muodostuminen on jo pitkällä. Leikin katseleminen on ainakin vielä toistaiseksi uutuudenviehätyksessään vähintään yhtä viihdyttävää kuin hyvän toimintaelokuvan katsominen. :) Kolan elämä on nyt todella erilaista aikaisempaan verrattuna. Sille on Nokista sellaista seuraa, mitä minusta ei sille koskaan tule olemaan. Ja mikä sen parempaa.
1 kommentti:
Juuh, noin meilläkin pojat leikki jossain vaiheessa, se oloikin kivaa katseltavaa, Karri tiesi ettei tarvinnut paljon tehdä ja opetti kuitenkin Lurulle paljon erilaisia asioita. Nykyään (Luru 9 kk) painimatsit ovat ihan eri kaliiperia, Luru kyllä hakee Karrin leikkiin, mutta Karri päättää koska riittää ja millä tasolla mennään, välillä on melkoista ärinää ja ottavat tosissaan yhteen, Karri kuitenkin joka kerta kunkkuna katsoo kun Luru poistuu paikalta... =) Niin se aika kuluu.... Nyyh.
Lähetä kommentti