Yöllinen ystävämme Noki herää toimintaan viiden-kuuden aikaan yöllä. Onhan se "ihan kiva", että yökyöpelillä ei ole mitään tarvetta ryhtyä etsimään seuraa tai herättämällä herättää nukkuvia. Mutta eihän tuo pieni jässikkä (kuten eläinlääkäri rokotuksessa Nokia kuvaili) osaa leikkiä äänettömästi. Possua röhkötetään (possu kerättiin sittemmin pois makuuhuoneesta), puruluuta järsitään (puruluut nostettiin sittemmin pöydälle) tai muuten vaan tepsutetaan ja töpsötetään hirmuisellä töpsötysäänellä säestettynä pitkin ja poikin. Ja sitten on tietysti "ihan kiva" maistella kaikkea ympärillä olevaa.
Viikolla tämä ei haittaa, koska Nokin yökyöpelihetki osuu jotakuinkin samaan oman heräämiseni kanssa (ja siitähän tämä yöriehuaika siis on peräisinkin), mutta viikonloppuisin olisi _ihan kiva_ oikeasti nukkua edes vähän yli kuuteen.. ;)
En enää muista, miten nopeasti Kola oppi nukkumaan pidempiäkin yöunia. Todennäköisesti aika pian, sillä kuukausi Kolan talouteemme saapumisen jälkeen minulla alkoi kesäloma. Tosin muistan kyllä senkin, että kesäloman alussa tutustuin paljon aamukasteiseen ja aamusumuiseen juuri heräilevään Leppävaaraan, joten ei sillonkaan mihinkään aamukymmeneen asti kyllä nukuttu. :D
Viikolla tämä ei haittaa, koska Nokin yökyöpelihetki osuu jotakuinkin samaan oman heräämiseni kanssa (ja siitähän tämä yöriehuaika siis on peräisinkin), mutta viikonloppuisin olisi _ihan kiva_ oikeasti nukkua edes vähän yli kuuteen.. ;)
En enää muista, miten nopeasti Kola oppi nukkumaan pidempiäkin yöunia. Todennäköisesti aika pian, sillä kuukausi Kolan talouteemme saapumisen jälkeen minulla alkoi kesäloma. Tosin muistan kyllä senkin, että kesäloman alussa tutustuin paljon aamukasteiseen ja aamusumuiseen juuri heräilevään Leppävaaraan, joten ei sillonkaan mihinkään aamukymmeneen asti kyllä nukuttu. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti