maanantai 18. tammikuuta 2010

siitähän se lähti

Kola leiskahti lieskoihin viime viikon torstain tokotreeneistä. Tänään Annan vetämissä rallytokotreeneissä Kola jo tarjoili välillä perusasentoa omatoimisesti ja muutenkin oli ihan treenimielialalla. Vähän hankaluuksia tuottaa palkan valinta. Ei niinkään se, että Kola ei palkkautuisi vaan se, että Kola palkkautuu liian hyvin. Sen kierrokset nousevat pallosta ihan hirmu korkeiksi ja taas sain taistella sen faktan kanssa, että Kola alkaa herkästi karjua, kun se ei mielestään saa palkkaa tarpeeksi nopeasti tai tarpeeksi helposti.


Kola palkkautuu myös nameista, mutta niillä en saa nostettua kierroksia juuri lainkaan. Kola kyllä tekee mitä käsketään, mutta tekeminen on rasittavan hidasta ja tahmeaa. Mieluummin jarruttelen liian innokasta ja palkkaan pallolla kuin raahaan perässä hidastelijaa.


Rallytoko sopii Kolalle ja minulle. Kylttien jutut ovat jo nyt aika hyvin hallussa. (Tosin Kola naposteli tänään ainoana houkutus-tehtäväkortin NAKIT ?! Ja se ei oikeasti edes syö nakkeja, perhana sentään.. ;) Seuraamisessa pitäisi harjoitella sivuaskelia. Taidan ihan oikeasti osallistua seuraavaan rallytokokisaan, kun sellainen vain järjestetään. Kunpa saisi hypätä alokas-luokan yli suoraan avokas-luokkaan, niin saisi luopua hihnasta. Minä hölmö kun en ole opettanut Kolaa työskentelemään hihnassa.. Joo-o, tyhmyydestä sakotetaan. Ja sitten kun itseänikään ei yhtään innosta hihnassa treenaaminen, niin siinä sitä sitten ollaan. Täytyy kai ryhtyä harjoittelemaan hihnassa kaikesta vastenmielisyydestä huolimatta ja palkata Kolaa pallolla. Jospa se toisi hihnatokoon lisää särmää perässä raahustamisen sijaan.
----
Nokin kanssa pidettiin myös tänään tokotreenit. Eli mentiin hissillä alakertaan ja ryhdyttiin treenaamaan. Noki ei osaa vielä keskittyä työskentelemiseen, kun sitä ei olla harjoiteltu. Niinpä melko hiljainen talvi-ilta oli aika sopiva häiriötekijöiden määrällään. Kokeiltiin perusasentoa ja se onkin Nokille syystä tai toisesta kovin helppoa. Se kiepsahtaa oikeaan kohtaan ihan ilman liikkuvaa käsiapua. Kolan kanssa aikoinaan otin askelia ja johdatttelin Kolan oikealle paikalle. Noki tunkee kirsunsa ja kielensä vasemman käden nyrkkiin ja kiepsahtaa istumaan oikealle kohdalle ihan ihan ihan jalan lähelle. Jotenkin vielä epäilyttää, ettei Nokin pääkopalla ole mitään käsitystä siitä, mitä kroppa sivulle tulossa tekee - sillä pää keskittyy TÄYDELLISESTI syömiseen - mutta ehkä kroppa ja pää yhdistyvät joku kaunis päivä. ;)
Otettiin myös kontaktin hakemista ja muutamat istumiset ja maahan menot.


Tuntuu jotenkin siltä, etten ole opettanut Nokille yhtään mitään. Siis en kirjaimellisesti yhtään mitään. Mutta kyllähän se silti osaa vaikka mitä.


Noki osaa

1) istua käskystä ja pysyä siinä muutamia sekunteja, vaikka liikkuisinkin sinne tänne ennen palkkausta
2) mennä maahan käskystä ja pysyä siellä muutamia sekunteja, vaikka liikkuisin
3) tulla luokse käskystä (ainakin silloin, kun mukana on nameja)
4) ottaa katsekontaktin joskus, ei aina
5) tulla perusasentoon, kun vasemmassa kädessä on nameja, mutta ei aina tätäkään
6) Noki on oppinut ainakin osittain, mitä Ei! tarkoittaa! Metsässä Ei! tarkoittaa, että pitää pudottaa suusta se, mitä siellä sattuukaan olemaan ja palkaksi saa namia. Hihnassa ulkoilemisessa Ei! tarkoittaa, että vetämisen pitäisi loppua. Ei se kyllä aina lopu.. Huoh.. ;) On niin paljon näettävää ja koettavaa.
7) koskea kosketusalustaa


Mitäköhän sitä seuraavaksi alkaisi pikkukirppuselle opettaa..? Seuraamista varmaankin. Ja paikallaoloa voisi ryhtyä vahvistamaan. Noutamista? Agilityä?

Ei kommentteja: