Noki on ihan rysäyksellä oppinut keskittymään treeneissä. Eilen agilityssä Noki halusi tehdä nimenomaan minun kanssani hommia eikä haikaillut koirakavereiden luokse. Tänään huomasin, että pommisuojan pentutokotreeneissä Noki istui ja tuijotti lähes herkeämättä minua. :) (: Se ei kaivannut muiden pentujen seuraa - paitsi toki hetkittäin - vaan istui ja odotti namia ja/tai tokojuttujen harjoittelemista. (Todennäköisesti se odotti vain ja ainoastaan namia - ei se varmaan edes huomannut että treenattiin ;) - mutta tärkeintä oli, että se halusi ottaa kontaktia minuun!)
Hyvä Piksu!
Kolalla oli tänään jostain syystä murjotuspäivä. Se ei siis ollut herra Ärjylä tai mitenkään kiukkuinen. Se vain murjotti. Oli siis kertakaikkisen synkkä. Luulin, että Kola oksentaisi, niin pahalta sen oleminen näytti. Mutta ei se mitään oksentanut. Sitä vaan kuvotti koko maailma. Ilmiselvästi. Kun päästiin kotiin, Kola riehui Nokin kanssa ja oli kuin mikään maailman murhe ei sittenkään paina. Pääsisipä Kolan aivojen sisään näkemään, mitä se milloinkin oikein ajattelee.
Miksi ihmeessä tänään oli murjotuspäivä? Oliko se oikeasti kipeä? Vai ehkä lihakset kipeät agilitystä? Tai sitten olisi tarvittu ruusukvartsia putsaamaan Kolan aura? Ehkä energiakehämme raapivat toisiaan? Tai pommarin feng shui oli huono? Kuka tietää.
4 kommenttia:
Olisiko Kola voinut olla vähän jumissa agitreenien jäljiltä? Oli kuitenkin aika kylmä, eikä lenkkikään ollut kovin pitkä. Tai onko Kolalla hetkellinen treeniähky?
Vai olisko maanantaina treeneissä ollut jotain epämiellyttävää/ikävää, ettei pommari jaksanut innostaa?
Vielä pohdintana, olisiko hyvä kohta jättää se nouto hautumaan, etenkin jos Kolalla on murjotus päällä, ettei tule takapakkia?
Oomm, jätän pohtimisen viisaammille. Eikä tässä tainnut tulla oikeastaan mitään uutta..
Anna, monta hyvää kysymystä, joihin ei ole vastausta, kun hitto vie ei sinne Kolan aivoihin ole pääsylippuja myynnissä.. ;) Joo, nouto jää nyt hautumaan ja palaan siihen muutaman viikon kuluttua vaikkapa.
Kolaa kyllä selvästi vitutti. :D Toivottavasti syynä ei ollut mikään kipuilu.
Katselin sivusilmällä pentuja, ja Nokin tuijottelu oli tosiaan hellyttävää. Pikku palveluskoila. :)
Siksikö Remukin siirtyi suosiolla portaille makoilemaan, kun Kolalla oli huono päivä.. päätti jättää kaverin rauhaan, kun muisti vielä edellisillan Kolan kiroilun sille.. :) En lisäile mitään, kun kaikki tulikin jo edellisissä teksteissä sanottua.. Mutta kaipa koirillakin vaan voi joskus olla huono päivä (tai ainakin Kolalla) =) Mutta ihan pirteestihän se loppulenkillä eilen käyttäytyi..
Lähetä kommentti