tiistai 29. huhtikuuta 2008

Mikä ihme.

Kola on kehittänyt ongelman ensimmäisestä esteestä agilityradalla. En mitenkään ymmärrä, mikä ensimmäisessä esteessä mättää. Tai ylipäätään mättääkö ensimmäisessä esteessä mikään vai onko kyse jostain muusta.

Ongelma on siis tämä:

Kola ei suostu tulemaan ensimmäisen esteen eteen sivulle perusasentoon. Se ei vaan suostu. Ei niin millään. Häntä valahtaa alas ja Kola näyttää ahdistuneelta. Ja varmasti tässä on nyt menossa sellainenkin pulma, että minä olen kaikesta tekorentoudestani huolimatta erittäin jäykkä, kun perusasentoon asettumisesta on tullut niin suuri pulma. Useammat treenit ovat menneet jo ihan mönkään, kun piskistäni tulee täysin taitamaton ja tottelematon ensimmäisen esteen edessä.

Kola ei ole satuttanut itseään radalla. Se hyppii metsässä ja puistoissa mielellään, joten on vaikea uskoa, että kyse olisi kivuista. Ja kaikesta huolimatta Kola suorittaa radan intoa puhkuen ja todella vauhdikkaasti eikä koskaan kieltäydy hyppäämästä sitten, kun tuo PAHA PAHA PAHA perusasento on ensin saavutettu ja sitä myöten päästy radan alkuun.

En ole oikein keksinyt hyvää tapaa vähentää tuota kynnystä radalle lähtöasentoon asettumisen suhteen. Tänään rakensin kotiin sisälle kaksi matalaa ja kapeaa estettä pahvilaatikoista. Kola hyppi ne ensin mielellään mutta kahden kerran jälkeen tuli taas stoppi. "EN TUU PERUSASENTOON EN TAKUULLA TUU." Ja eihän se tullut.

Tänään vien pahvilaatikot tuonne ulos hiekkakentälle ja yritän pallon kanssa saada touhuun takaisin iloa ja intoa. Kola rakastaa kepin ja pallon perässä juoksemista, joten ehkä välitön palkka perusasento->hyppy->pallo lentää auttaa asiassa. Tai sitten ei. Olen jotenkin todella neuvoton. Mitä ihmettä tässä kannattaisi kokeilla..?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Täällä taas ei-agility-ihminen sählää, mutta tuli vain mieleeni, että jos ottaisit perusasennon vasta toisen esteen jälkeen? Tai maahanmenon tai jonkin muun käskyn? Jotta se epämiellyttävän tilanteen yhdistäminen agilityyn katkeaisi mahdollisimman pian. Eikö siinä kuitenkin pointti ole koiran tottelevaisuus eikä se itse perusasento?

Anonyymi kirjoitti...

Mitäs jos et edes yrittäisi perusasentoa vaan jättäisit vaan Kolan odottamaan, seisten tai istuen, ihan niin kuin herra vaan itse haluaa. Jäisikö Kola odottamaan esteen taakse? Ei kai rataa edes tarvitse aloittaa perusasennosta...? Vai tarvitseeko? En edes tiedä... Jenni

Anonyymi kirjoitti...

Varmistin tänään treeneissä Ellulta tuon liikkeelle lähdön. Perusasentoa ei tarvita, koira saa olla ihan miten vaan haluaa, ajanotto alkaa siitä kun koira ylittää lähtöviivan. Toki perusasento alussa rauhoittaa koiran liikkeelle lähtöä varten mutta älä ota sressiä siitä perusasennosta:) Jenni

pimpula kirjoitti...

Jees, tänään testaan jotain muuta kuin perusasentoa esteen edessä. Se lähtötilanne taitaa vaan vielä jännittää Kolaa niin paljon, että kaikki paikalle jäänti on aika ikävää. Ehkä palaan itse lähtöruutuun enkä lähde eteenpäin ennen kuin Kolakin. Mennään siis yhtä matkaa, vaikka se hidastaakin. Mutta eipä tuon niin väliä, tärkeintä, että piski saisi itseluottamusta.