maanantai 9. maaliskuuta 2009

Onni Perronen

Kola on relannut ihan hitosti treeneissä. Tai varmaan kyse on oikeasti siitä, että se luottaa minun arvostelukykyyni, kun ollaan treenaamassa. Eli treenit on turvallinen paikka. Siellä asiat ovat ennakoitavissa ja muut koirat antavat Kolalle sen oman tilan - joka viikko viikolta on pienentynyt ja pienentynyt tutussa koiraporukassa. Kola myös kestää muiden koirien ääniä paremmin - oikeastaan ihan loistavasti.

Tämä omistaja on taas ihan lieskoissa tuon karvaturrinsa takia. Kola jaksaa tehdä toistoja ihan loputtomalta näyttävän määrän. Seurautan pikkupätkän - palkkaan namilla - seurautan - palkkaan namilla - otan perusasentoon - annan namin - harjoittelen vasemmalle kääntymistä seurauttamisessa - annan namin - jne jne jne - kunnes lopulta palkkaan pallolla ja Kola on onnesta soikeana. Naksutin on taas aktiivisena osana treeniä ja se helpottaakin oikea-aikaista palkkaamista huomattavasti. Pystyn palkkaamaan Kolan nimenomaan kontaktissa ja oikealla paikalla tehdystä seuraamisesta eikä palkka mene suurinpiirtein jotain siihen suuntaan -tyyppisesti.

Kola ei myöskään häiriinny muista koirista käytännössä tippaakaan treenien aikana. Ympärillä saa vaikka maailma järistä tai kilpaileva uros tulla ihan vierestä ja käskyjen noudattaminen jatkuu. Tietysti se hidastaa tottelemista, jos Kola ei kuule käskyäni lähellä esitettävän haukkukonsertin vuoksi, mutta silti se tottelee vaikkapa sitten käsimerkkien avulla.

-------

Tänään treeneissä oli paikalla Nero, Joku, Ode ja Sulo. Treenien jälkeen juoksutettiin koiria lumihangessa. Kola juoksi vinttikoirana Jokun ja Neron edessä ja välillä paini yksin lumihangessa. Nero piti tyylilleen uskollisena huolen äänimiehen roolista, mutta tämäpä ei - yllättävää kyllä - provosoinut Kolaa suuntaan tai toiseen. Joku nyt on selkeästi Kolan mielestä harmiton hännänheiluttaja eikä sitä kai voi ottaa Kola-tosikkokaan tosissaan. ;) Mutta se hämmästytti, että Kola kesti (ja näytti jopa nauttivan) Neron raikuvaa kannustusta. :D Pojat ähräsivät intoa puhkuen syvällä lumihangen uumenissa ja Nero heitti kehiin myös "näin uin lumihangessa Kolan ohi" -näytöksen. Ainoastaan kerran Kola joutui sanomaan, että "morjens, tollee ei sovi toimia", kun herra Nero maisteli täydessä vauhdissa Kolan häntäkarvojen makuja liian voimallisin keinoin. :D

Mahtavaa.

Ei kommentteja: