Aloin ehdollistaa Nokia pillin ääneen. Alku tuntui ihmeellisen tahmealta. Aloitin, kuten naksuttimen kohdallakin olen aloittanut. Piippasin ja syötin namia. Jotenkin Nokin aivot näyttivät sulkevan namin yhteydessä puhalletun äänen kokonaan tietoisuuden ulkopuolelle. (Ahne sika tuo otus.) Kola keksi naksuttelun idean aikoinaan ihan hetkessä. Nokin kanssa on naksuteltu vasta kovin vähän, mutta käsittääkseni naksu ja nami yhdistyivät nopeasti.
Pilli ei näyttänyt yhtään yhdistyvän siihen, että tarjolla on namia. Tämä siis silloin ensimmäisellä pilli mukana kuljetulla lenkillä. Toisella lenkillä Noki alkoi jo hieman höristellä korviaan kohti juostessaan, kun vihelsin pilliin. (Käytän pilliä siis edelleen ainoastaan silloin, kun Noki on jo oma-aloitteisesti juoksemassa minua kohti tai jostain muusta syystä tiedän, että se varmasti tulee luokseni, kun vihellän.) Tänään alkoi näyttää jo siltä, että pilli ja luokse juokseminen ovat yhdistyneet heikolla säikeellä Nokin aivoissa. Jei! Uskaltauduin jo käyttämään pilliä pari kertaa niissäkin tilanteissa, kun Noki kulki minusta poispäin. Sain Nokin välittömästi kääntymään ja pinkomaan minua kohti!
Erittäin hassua on, ettei Kola näyttäisi edes haluavan (jos inhimillistäminen sallitaan..) ehdollistua pillin ääneen. Se ei reagoi pilliin mitenkään. Tosin en ole pyrkinytkään ehdollistamaan sitä tuohon ääneen enkä näin ollen ole houkutellut sitä äänen yhteydessä luokse. Ja koska Kola ei ole pätkääkään ahne, se mieluummin jatkaa kepin kantamista ja/tai järsimistä kuin syöksyisi pillin kuullessaan luokseni. Olisin kuitenkin aavistellut edes jotain reaktiota. Kolan ei tarvitse kantaa mitään suussaan, eikä se silti tule pillistä luokseni. Joko se ei välitä nameista, vaikka näkee minun tarjoavan palkan luoksetulosta Nokille pillin vihellyksen jälkeen, tai sitten se vaan ei ole toistojenkaan jälkeen tajunnut, että pilli yhdistyy namien esille kaivamiseen.
Pilliin ehdollistaminen on hauskaa pikkupuuhailua, jolla toivottavasti on myös kauaskantoiset vaikutukset Nokin hallinnan suhteen. Pikkupuuhailua siksi, että sitä pystyy harjoittelemaan vaivattomasti ja koen osaavani helposti opettaa Nokille pilliin reagoimista. Tulokset näkyvät nopeasti ja omasta mielestäni tiedän, miten tuon ehdollistamisen pystyy tehokkaasti ja "oikein" toteuttamaan. Puhallan siis vain silloin, kun tiedän Nokin toimivan oikein. Vain pari kertaa olen arvioinut tilanteen väärin ja olen joutunut tekemään erinäisiä temppuja, että Noki on tullut luokseni. Tämä on kuitenkin prosentuaalisesti niin pieni osuus kolmen lenkin aikana tehdyistä varmaankin yli sadasta toistosta, että voisin väittää pystyväni pidättäytymään liian vaikeista tilanteista.
Oppiminen (ja opettaminen) on hauskaa! :) (:
Pilli ei näyttänyt yhtään yhdistyvän siihen, että tarjolla on namia. Tämä siis silloin ensimmäisellä pilli mukana kuljetulla lenkillä. Toisella lenkillä Noki alkoi jo hieman höristellä korviaan kohti juostessaan, kun vihelsin pilliin. (Käytän pilliä siis edelleen ainoastaan silloin, kun Noki on jo oma-aloitteisesti juoksemassa minua kohti tai jostain muusta syystä tiedän, että se varmasti tulee luokseni, kun vihellän.) Tänään alkoi näyttää jo siltä, että pilli ja luokse juokseminen ovat yhdistyneet heikolla säikeellä Nokin aivoissa. Jei! Uskaltauduin jo käyttämään pilliä pari kertaa niissäkin tilanteissa, kun Noki kulki minusta poispäin. Sain Nokin välittömästi kääntymään ja pinkomaan minua kohti!
Erittäin hassua on, ettei Kola näyttäisi edes haluavan (jos inhimillistäminen sallitaan..) ehdollistua pillin ääneen. Se ei reagoi pilliin mitenkään. Tosin en ole pyrkinytkään ehdollistamaan sitä tuohon ääneen enkä näin ollen ole houkutellut sitä äänen yhteydessä luokse. Ja koska Kola ei ole pätkääkään ahne, se mieluummin jatkaa kepin kantamista ja/tai järsimistä kuin syöksyisi pillin kuullessaan luokseni. Olisin kuitenkin aavistellut edes jotain reaktiota. Kolan ei tarvitse kantaa mitään suussaan, eikä se silti tule pillistä luokseni. Joko se ei välitä nameista, vaikka näkee minun tarjoavan palkan luoksetulosta Nokille pillin vihellyksen jälkeen, tai sitten se vaan ei ole toistojenkaan jälkeen tajunnut, että pilli yhdistyy namien esille kaivamiseen.
Pilliin ehdollistaminen on hauskaa pikkupuuhailua, jolla toivottavasti on myös kauaskantoiset vaikutukset Nokin hallinnan suhteen. Pikkupuuhailua siksi, että sitä pystyy harjoittelemaan vaivattomasti ja koen osaavani helposti opettaa Nokille pilliin reagoimista. Tulokset näkyvät nopeasti ja omasta mielestäni tiedän, miten tuon ehdollistamisen pystyy tehokkaasti ja "oikein" toteuttamaan. Puhallan siis vain silloin, kun tiedän Nokin toimivan oikein. Vain pari kertaa olen arvioinut tilanteen väärin ja olen joutunut tekemään erinäisiä temppuja, että Noki on tullut luokseni. Tämä on kuitenkin prosentuaalisesti niin pieni osuus kolmen lenkin aikana tehdyistä varmaankin yli sadasta toistosta, että voisin väittää pystyväni pidättäytymään liian vaikeista tilanteista.
Oppiminen (ja opettaminen) on hauskaa! :) (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti