maanantai 30. marraskuuta 2009

rok rok rokataan ei kun rokotetaan

Noki ryntäsi pomppien ja tanssien rouva lääkärin vastaanotolle. Häntä vispaten treenattiin rouva lääkäriä odottaessa istumista ja maahan menemistä. Ukkeli lätsähteli maahan ja ponnahteli istumaan - ja kuolasi käteni ihan tahmeiksi. Ahne possu mikä ahne possu.

Lopulta oli meidän vuoro. Käytiin ensin puntarilla toteamassa ukkelin painavan 9,4 kiloa. Tassuteltiin sen jälkeen vastaanottohuoneeseen ja Noki tepsutteli häntä rennosti heiluen moikkaamaan lääkäriä. Otti vastaan rapsutuksia ja näytti siltä, että "voi ihQ taas me ollaan tälläsessä ihQussa paikassa!" Nostin kirppusen pöydälle. Noki kurotteli kaula pitkänä ihQua lääkärirouvaa ja jouduin pitelemään hihnasta, ettei kirppunen olisi mätkähtänyt pöydältä alas siinä kurkotellessaan uteliaana. Stetoskoopilla kuuntelusta ei tullut ensin mitään ja melkein todettiinkin, ettei Nokilla taida sydänääniä olla lainkaan, kun herra "OLENPOSSU" syödä rouskutteli ensin lääkärirouvan namit kahdessa sekunnissa ja sen jälkeen nuolla lussutti lääkärirouvan kätösiä ja puhkui ja puhisi kuin höyryjuna. Lopulta lääkäri kuitenkin totesi, että kyllä se sydän kuulostaisi jyskyttelevän kaiken sen tuhinan ja puhinan takana. Onneksi. Muuten olisikin ollut yllättävän lämmin ja touhukas koiraruumis siinä pöydällä.

Lisää namia kitusiin ja rokotteita niskaan. Noki vispasi häntää ja kuolasi jälleen käteni tahmeiksi. Joko sanoin, että se on ihan possu? No. Se on ihan possu.

Jossain vaiheessa kurkistettiin korviin ja todettiin niiden olevan hyvässä kunnossa. Suuhun kurkkaamisesta saatiin tuomio: hyvä purenta. Pienet nastaetuhampaat ovat vaihtuneet jo aikuisen miehen kalustoon, mutta terävät kulmurit ovat vielä tiukasti kiinni. Onneksi ne mahtuvat hyvin suuhun, eikä mistään kiristä tai purista.

Lopuksi katsottiin vielä silmän möykkyä. Silmäluomen rupi on ja pysyy eikä rupiselle histiosytoomalle mitään tehty. Siinä se saa olla ihan rauhassa ja ajan myötä kadota, kunhan ei vaan tulehdu.


Palkkioksi hyvin suoritetusta lääkärireissusta pojat saivat seurakseen neiti Miska Joutselainen-Kainulaisen. Herrasväki kaahasi Leppävaaran urheilupuiston nurmikoilla tunnin verran ja nyt sohvilla pötköttää kaksi tyytyväistä ukkelia.

Ei kommentteja: