Tai on jo iskenyt. Todella pahasti. Nokiin nimittäin.
Pieni sika on kotiutunut Nokin sisään. Meissä kaikissa ei siis asukaan pieni lehmä - Nokin sisällä asuu pieni possu.
Tämä pieni possu TAHTOO TAHTOO TAHTOO ja HALUU HALUU HALUU! Ja se, mitä Noki HALUU HALUU on se, mitä Kola on juuri ottamassa, tai mitä Kola pitää hallussaan. Luu tai lelu, kaikki käy. Jos se on Kolan suussa tai menossa Kolan suuhun, se on PAKKO SAADA SAADA SAADA!
Kola saa möristä ja öristä eikä Noki ota kuuleviin korviinsakaan. Se hivuttautuu lähemmäs. Ja lähemmäs. Ja lähemmäs. Kolaa alkaa ahdistaa. Ja ahdistaa. Ja ahdistaa. Mörinä ei auta, vaan pieni possu tulee niin lähelle, että Kolan ahdistus ylittää sen kynnyksen, jonka jälkeen Kola siirtyy pois. Noki saa, mitä se TAHTOI.
Noki tekee tämän Kolan siirtämisen välillä hyvinkin hienovaraisesti. Sivusta katsoja saattaisi luulla, että Kola on tullut ihan kahjoksi, kun Noki "nukkuu" kasvot Kolaan päin ja Kola pitää hiljaista murinaa. Luun syöminen loppuu ja Kola näyttää ahdistuneelta. Noki "nukkuu" edelleen sitkeästi murinasta huolimatta. Pelkällä tuijotuksella Noki saa Kolan hermoraunion partaalle.
Lelujen suhteen Noki on vielä possumpi. Ne eivät aiheuta Kolassa yhtä suuria tunteita kuin luut, joten Noki vain tassuttelee Kolan nenän alle ja alkaa näyttää siltä, että "TAHTOO TAHTOO TAHTOO!" Kola raottaa leukansa, lelu putoaa ja possu tallustelee paikalta pois lelun kanssa.
Tämän pienen possun röyhkeys kasvaa päivä päivältä. Ja mitä röyhkeämmin se tilanteeseen tulee, sitä nopeammin Kola antaa periksi. Lelujen kanssa se enää harvoin edes yrittää pitää puolensa.
Pieni sika, sanon minä. RÖH.
Pieni sika on kotiutunut Nokin sisään. Meissä kaikissa ei siis asukaan pieni lehmä - Nokin sisällä asuu pieni possu.
Tämä pieni possu TAHTOO TAHTOO TAHTOO ja HALUU HALUU HALUU! Ja se, mitä Noki HALUU HALUU on se, mitä Kola on juuri ottamassa, tai mitä Kola pitää hallussaan. Luu tai lelu, kaikki käy. Jos se on Kolan suussa tai menossa Kolan suuhun, se on PAKKO SAADA SAADA SAADA!
Kola saa möristä ja öristä eikä Noki ota kuuleviin korviinsakaan. Se hivuttautuu lähemmäs. Ja lähemmäs. Ja lähemmäs. Kolaa alkaa ahdistaa. Ja ahdistaa. Ja ahdistaa. Mörinä ei auta, vaan pieni possu tulee niin lähelle, että Kolan ahdistus ylittää sen kynnyksen, jonka jälkeen Kola siirtyy pois. Noki saa, mitä se TAHTOI.
Noki tekee tämän Kolan siirtämisen välillä hyvinkin hienovaraisesti. Sivusta katsoja saattaisi luulla, että Kola on tullut ihan kahjoksi, kun Noki "nukkuu" kasvot Kolaan päin ja Kola pitää hiljaista murinaa. Luun syöminen loppuu ja Kola näyttää ahdistuneelta. Noki "nukkuu" edelleen sitkeästi murinasta huolimatta. Pelkällä tuijotuksella Noki saa Kolan hermoraunion partaalle.
Lelujen suhteen Noki on vielä possumpi. Ne eivät aiheuta Kolassa yhtä suuria tunteita kuin luut, joten Noki vain tassuttelee Kolan nenän alle ja alkaa näyttää siltä, että "TAHTOO TAHTOO TAHTOO!" Kola raottaa leukansa, lelu putoaa ja possu tallustelee paikalta pois lelun kanssa.
Tämän pienen possun röyhkeys kasvaa päivä päivältä. Ja mitä röyhkeämmin se tilanteeseen tulee, sitä nopeammin Kola antaa periksi. Lelujen kanssa se enää harvoin edes yrittää pitää puolensa.
Pieni sika, sanon minä. RÖH.
2 kommenttia:
Yrittihän se Ronja-mummiltakin luuta suusta, mutta ei loppupelissä kumminkaan uskaltanut sitä ottaa ja ihme olisikin ollut valtaisa jos niin olisi päässyt käymään.. se mikä on Ronjan on Ronjan ja se mikä on muiden voi olla myös Ronjan.. :)
Meilläkin asuu pieni possu. Söpöä, kaksi possukoiraa jotka selvästi täydentävät toisiaan. Näähän on selvästi luotu toisilleen ;) Hirvitys..
Nevalla sentään on muitakin ominaisuuksia, kuin possuus, nimittäin se mieletön lipilipi-pusipusi-äläsuutu-pusi vaihde, mistä muut ei oikein tykkää.. Kaik överiks vaan!
Ronja harrastaa siis kanssa Kurun kommaritaktiikkaa :) (kts. meidän blogi kuvahaaste 3. herkuttelu..)
Lähetä kommentti