Harjoiteltiin tänään valssausta ja takaa kiertoa. Valssauksessa ohjaaja kääntyy ympäri säilyttäen kuitenkin koko ajan näköyhteyden koiraan. Takaa kierrossa koira kiertää esteen takaa ja tulee vasta sitten ohjaajaa kohti esteestä yli. (Tai näin ainakin kuvittelisin selittäväni nämä kaksi ammatilaissanaston sanaa!;)
Kola oli tavoilleen uskollisena ihan hiljaa, kun sen jätti radan reunaan odottamaan ja radalla se karjui kuin jalopeura. Kokeilin kahden viimeisen harjoituksen kohdalla sitä, että vien Kolan hihnassa aina lähtöpaikalle asti, enkä anna sen kerätä kierroksia lähtöpaikalle siirtymisen aikana. Se toimi - ainakin tänään. :D
Ensimmäinen harjoitus (Empun Magic-Super -piirto-ohjelmalla toteutettuna.)
En meinannut millään ehtiä putkesta ulos sukeltavaa Kolaa ohjaamaan kohti kahta viimeistä (4. ja 5.) hyppyä. Tai olisinhan minä ehtinyt, jos aivot olisivat Kolan putkessa sukeltelun aikana toimineet ja olisin reilusti lähtenyt kohti nelosestettä. Mutta ei aivot vaan toimi kovin hyvin. Lopulta saatiin Kola menemään kaksi viimeistä hyppyä Anninan avustuksella. Annina oli vitosesteen takana heittämässä Kolalla palkkiopalloa.
Toinen harjoitus
Kolmoshyppy pitäisi kiertää takaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Kola tulee karjuen putkesta, eikä todellakaan pysty seuraamaan surkeaa ohjaamistani noin lyhyellä matkalla. Tehtiin uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja alkoihan Kola kiertää takaa. Seuraava pulma oli heti kolmosen jälkeen. Pitäisi ehtiä kääntää oma rintamasuunta valssauksen kautta ympäri JA juosta kohti kahta viimeistä hyppyä. En vain ole niin nopea kuin pitäisi. Ehdin tehdä valssin ja ohjata Kolan "johonkin tonne päin" -suuntaan, mutta ei toivoakaan, että ehtisin ohjata tarkasti seuraavaa - saati viimeistä hyppyä. Sekin meni lopulta Anninan avulla. Täytyy opettaa Kola eteen-käskylle paremmin ja irtomaan ylipäätään minusta kauemmas.
Kolmas harjoitus
Kakkoshypyllä takaa kierto ja heti perään valssauksen kautta putkeen. Putkesta suoraan yli hypystä 4 ja sitten MUKA kurvaus vitoselle.
Ei onnistu ensin millään. En tajua mennä tarpeeksi pitkälle neloshypyn luo, joten Kola on ihan eksyksissä päästyään nelosen yli. Se seisahtuu ja tuijottaa minua valkuaiset muljahdellen. Varmaan tulisi ja löisi, jos osaisi, kun olen niin hidas ja pöljä. Otetaan uudestaan ja lopulta saan kuin saankin Kolan myös viimeisestä hypystä yli.
On se vaan mukavaa, kun Kola karjuu ja huutaa, nauttii ja rakastaa työskentelemistä ja suostuu tekemään kanssani, vaikka olenkin ihan pökkelö. :D
Kola oli tavoilleen uskollisena ihan hiljaa, kun sen jätti radan reunaan odottamaan ja radalla se karjui kuin jalopeura. Kokeilin kahden viimeisen harjoituksen kohdalla sitä, että vien Kolan hihnassa aina lähtöpaikalle asti, enkä anna sen kerätä kierroksia lähtöpaikalle siirtymisen aikana. Se toimi - ainakin tänään. :D
Ensimmäinen harjoitus (Empun Magic-Super -piirto-ohjelmalla toteutettuna.)
En meinannut millään ehtiä putkesta ulos sukeltavaa Kolaa ohjaamaan kohti kahta viimeistä (4. ja 5.) hyppyä. Tai olisinhan minä ehtinyt, jos aivot olisivat Kolan putkessa sukeltelun aikana toimineet ja olisin reilusti lähtenyt kohti nelosestettä. Mutta ei aivot vaan toimi kovin hyvin. Lopulta saatiin Kola menemään kaksi viimeistä hyppyä Anninan avustuksella. Annina oli vitosesteen takana heittämässä Kolalla palkkiopalloa.
Toinen harjoitus
Kolmoshyppy pitäisi kiertää takaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Kola tulee karjuen putkesta, eikä todellakaan pysty seuraamaan surkeaa ohjaamistani noin lyhyellä matkalla. Tehtiin uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja alkoihan Kola kiertää takaa. Seuraava pulma oli heti kolmosen jälkeen. Pitäisi ehtiä kääntää oma rintamasuunta valssauksen kautta ympäri JA juosta kohti kahta viimeistä hyppyä. En vain ole niin nopea kuin pitäisi. Ehdin tehdä valssin ja ohjata Kolan "johonkin tonne päin" -suuntaan, mutta ei toivoakaan, että ehtisin ohjata tarkasti seuraavaa - saati viimeistä hyppyä. Sekin meni lopulta Anninan avulla. Täytyy opettaa Kola eteen-käskylle paremmin ja irtomaan ylipäätään minusta kauemmas.
Kolmas harjoitus
Kakkoshypyllä takaa kierto ja heti perään valssauksen kautta putkeen. Putkesta suoraan yli hypystä 4 ja sitten MUKA kurvaus vitoselle.
Ei onnistu ensin millään. En tajua mennä tarpeeksi pitkälle neloshypyn luo, joten Kola on ihan eksyksissä päästyään nelosen yli. Se seisahtuu ja tuijottaa minua valkuaiset muljahdellen. Varmaan tulisi ja löisi, jos osaisi, kun olen niin hidas ja pöljä. Otetaan uudestaan ja lopulta saan kuin saankin Kolan myös viimeisestä hypystä yli.
On se vaan mukavaa, kun Kola karjuu ja huutaa, nauttii ja rakastaa työskentelemistä ja suostuu tekemään kanssani, vaikka olenkin ihan pökkelö. :D
2 kommenttia:
Lataa netistä Flexitrack, jos sitä saa vielä. On sellainen hieno ohjelma, jossa esteet valmiina ja ei tartte kuin asetella ne omille paikoilleen. Ajattelin, että sua kiinnostaa myös tuollaiset tekniset apuvälineet. :)
Kuulostaa niin tutulta, Ronjan kanssa ehdin esteille, mutta Remun kanssa meillä on tuo sama ongelma, että koira viilettää niin nopeasti, ettei sen perässä pysy.. Mutta onnistumiset sen jälkeen onkin ihan huippua! :)
Lähetä kommentti