Riehutin poikia olohuoneen lattialla. Myllättiin ja möyrittiin ja pojilla oli vauhti päällä.
Jossain vaiheessa Nokilla oli vauhti niin päällä, että se hyppäsi Kolan selkään ja alkoi humpata. Humppa päättyi kesken ensimmäisen tahdin. Kolan silmät melkein plopsahtivat kuopistaan, kun se tajusi kolmen ensimmäisen humpparytmin aikana, mitä parhaillaan on tapahtumassa.
Kaksi sekuntia karmeaa karjumista ja humppapumpun tahdin pysäyttämistä riitti. Herra Olen-Suuri-Rakastastajasta kuoriutui pieni Olen-pahoillani -poika. Kolan huulia lipoen Olen-pahoillani -poika paikkaili humppapumpun käynnistämistä.
Naurattaa ihan hurjasti Nokin ilme vieläkin. Se on kasvattanut egoaan jatkuvasti Kolan suhteen, mutta jossain se raja menee silti. Ja Noki totta totisesti pudotettiin takaisin sinne mihin se kuuluu.
2 kommenttia:
Voi noita poikia, mutta kyllä se järjestys olla pitää.. :) Kerrohan tyhmälle, miten saat noihin videoihisi tekstiä, ei osaa..
Windows movie maker on sellanen perusjampan ohjelma, joka ei vaadi mitään ihmeitä. :) Sillä mä videoita kyhään kasaan. Helppoa ja nopeeta.
Lähetä kommentti