treeniä

Piiiiiiiiitkästä aikaa käytiin Kolan kanssa ihan oikeasti treenaamassa tokoa. Roihan Heidin ruoskatokoryhmä kokoontui pommariin - ja Kolasta kyllä huomasi, että se oli ehtinyt unohtaa treenirutiinit tosi tehokkaasti. Seuraaminen edisti ihan villisti ja Kola ei oikein tajunnut, että miksi ihmeessä pitäisi tulla perusasentoon. Namien kanssa Kola oli vähän perässäraahattava ja pallon kanssa niin hyperkierroksilla, ettei tekemisestä meinannut tulla mitään. Heidin ohjeita noudattaen ryhdyttiin tekemään seuraamista sitä hitaammin, mitä enemmän Kola nosti kierroksia. Ei myöskään suoraa seuraamista, vaan koko ajan loivia ja tiukempia käännöksiä, jotta Kola joutuu keskittymään tekemiseen koko ajan.

Ja sehän auttoi. Kola alkoi keskittyä ja vähän ajan kuluttua minua seurasikin keskittymisestä läähättävä otus. :) Tämä puuha palautti Kolan mieleen muutenkin treenihengen ja se alkoi omatoimisesti pitää kontaktia niinäkin aikoina, kun mitään ei erityisesti tapahtunut.

Kola ei tänään treeneissä tarjonnut vapaaehtoisesti perusasentoa. Tämä on jäänyt, kun treenit ovat olleet puolisen vuotta tauolla. Toivottavasti ukkeli palaa vanhaan tapaansa, sillä auttaa kovasti, kun koira oikeasti osaa ja haluaa tulla perusasentoon. :D

Keskittymisharjoituksen jälkeen Kola teki jääviä liikkeitä ihan liekeissä ja muutenkin toimi kuin ajatus. 8)

Olipas todellakin kivaa aloittaa Kolan kanssa taas treenaaminen. Olin unohtanut, miten mukavaa on työskennellä koiran kanssa, joka paitsi haluaa, myös osaa! Jei.