Minä nousen ylös ja tallustelen makuuhuoneen ovesta. Kola tulee olohuoneen nukkumapaikaltaan naukuen vastaan. Venytellään ja tallustellaan vessaan. Sen jälkeen Kola käy hetkeksi torkkumaan ja emäntä alkaa touhuta aamupalaa koiralleen. Kun mikro sanoo PLIM, Kola nostaa takapuolensa maasta ja siirtyy istumaan ruokailupaikan välittömään läheisyyteen. Katsahdamme toisiamme pikaisesti ja sen jälkeen Kola saa luvan. "Ota." Joskus Kola on ilmeisesti niin unenpöpperössä, että se tuijottaa hämmentyneesti minua. "No ota vaan, sen kun alat syödä!"
Nyt lomalla aamu etenee tästä eteenpäin eri tavalla kuin työaamuina. Työaamuina pukisin päälle ja meikkaisin, nappaisin Kolan hihnaan ja painuisimme ulos. Lomalla en jaksa kiirehtiä, vaan raahaudun puettuani sohvalle selaamaan nettiä siksi aikaa, kun herra syö. Syömisen jälkeen Kola tulee hakemaan aamurapsutuksia ja kiittämään ruuasta.
Uusi päivä voi alkaa.
1 kommentti:
Ihqu Kola, Kola on mun ehdoton lemppari, kunhan saan sen vielä joskus pusuttamaan, no sitten joskus kun tulee kyläilemään.. :)Tulee Ronja mieleen tuosta huulien lipomisesta, tiedän aina kun se on käynyt jossain luvattomilla retkillä syömässä jotain luvatonta, kun se tulee kieli lipoen huulia kertomaan että kävin, joo, jossain.. :)
Lähetä kommentti