sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

sienestyksen kotiläksyharjoituksia

Kävin ostamassa neljä suolasirotinta. Harmi kyllä valikoimissa ei ollut leveäpohjaisia purkkeja, joten oli tyydyttävä melko kapeisiin ja melko helposti kaatuileviin purkkeihin.

No. Se ei Kolaa haitannut yhtään.

Ensin harjoiteltiin yhdellä purkilla ja se alkoikin välittömästi sujua. Tosin Kola avaa suutaan heti, kun se vie kuononsa purkin päälle. Tulee mieleen, että noinkohan se ollenkaan haistelee, kun enemmän näyttäisi keskittyvän poimimiseen.. Yritän olla nopea ja palkata sen ennen kuin se avaa suunsa. En kuitenkaan ole poimimisesta kovinkaan huolissaan, sillä olen aika varma, että kun purkin paikantamiseen liitetään maahan meno, pyrkimys purkin suuhun ottamiseen jää pois, kun tilalle tarjotaan joku muu tapa toimia. En tiedä, onko tällä oletuksella mitään älyllistä perustelua, mutta jotenkin tuntuu että näin tulee käymään.

Lisäsin sienenhajuisen purkin seuraksi tyhjän purkin ja heti perään toisen tyhjän hämäämään. Pitäisi olla ainakin kolme - tai miksei neljäkin - kättä, että kädet riittäisivät puuhaan. Naksu vie yhden käden ja namit toisen. Sillä olemattomalla kolmannella kädellä pitäisi pystyä siirtelemään purkkeja paikasta toiseen.. ;) Kola menee nopeasti oikealle purkille. En osaa sanoa, johtuuko tämä purkin hajusta vai siitä, ettei muista purkeista tule naksua. Ja kun Kola on löytänyt purkin, josta naksahdus tulee, se jää paikalleen eikä enää yritä muita purkkeja. Luotto karva-apinaan on kuitenkin kova, sillä uskon, että kaikesta (rauhalliselta vaikuttavasta ulkokuoresta huolimatta tapahtuvasta) sähläämisestä huolimatta sen aivoissa yhdistyy naksahdus hajuun ennemmin tai myöhemmin. Tai ehkä se on jo tapahtunut ja minä vain aliarvioin piskiäni.

Toistan tätä harjoitusta tänään uudestaan ja huomenna menen testaamaan ulos, miten Kola siellä toimii. Todennäköisesti se toimii täsmälleen samalla tavalla kuin sisällä.

Keskiviikkona on uudestaan treenit.

Ei kommentteja: