sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

hetkiä laiturilla

Kola ilmiselvästi valitsee mielummin laiturin pelkän rannalta veteen säntäämisen sijaan.

Miksikö? En minä vain tiedä. Ehkä yksi syy on se, että laiturilla voi tehdä niin paljon kaikkea kivaa. Ei pelkästään siis hypätä uimaan - sehän olisi mielikuvituksetonta. Laiturilta voi pudottaa kepin hyyyyvin lähelle laiturin reunaa niin, että laiturilta hyppääminen ei onnistu, koska putoaisi kepin päälle. Ja toisaalta keppi on kuitenkin niin kaukana, ettei siihen pitkilläkään tassuilla ylety. Se on mielikuvituksekasta, katsokaahan.

Toisaalta laiturilta voi kuitenkin myös hyppiä. Ja nähtävästi Kolaa ei haittaa mahaplätsäyksen tekeminen, niin kovasti se hypätessään ponnistaa. Mahdollista on myös se, ettei mahaplätsäyksiä koskaan tule, sillä kuvat paljastavat, miten Kola laskeutuu veteen. Yllättäen veteen ensimmäisenä osuu häntä!

6 kommenttia:

Juuli ja Mokka kirjoitti...

Onpa mahtavia kuvia! Sulla taitaa olla käytössä järkkäri, kun noin hyviä kuvia saat? Kylläpä Kola tosiaan ottaa valtavia loikkia laiturilta veteen. Mun Mokka ei ole kuin kahlaillut.

pimpula kirjoitti...

:) Joo, Canon 1000D. Ja juu, Kola todellakin ponnahtaa laiturilta ihan juuri niin kauas kuin kintuistaan ikinä pääsee. Ja se on kauas. :D

Vanukas kirjoitti...

Voi Kola! Tähän kuuluisi semmoinen vaaleanpunainen sydänhymiö ja paljon hellitysmussutusta.

Eka kerta, kun olen nähnyt koiran tekevän myyräloikkia VETEEN...

pimpula kirjoitti...

hihihi myyräloikka :D

Anonyymi kirjoitti...

Moikka Kola-The-Vesipeto :)

Sitten kun uimiseltas ehdit, mun sihteerillä olis vähän asiaa akilitysta (Vesikoira-foorumin keskusteluun liittyen). Viittikkö käskee sun palveluskuntaasi laittamaan viestiä osoitteeseen sklehtonen(at)gmail.com, kun se ei kuulemma löytänyt sun s-postiosoitetta mistään. Kiitti kamu, kiipkuulmään! :)

Terveisin,
Sera-the-vesihiisi ja Saaga-the-vielän-hieman-arkajalkainen-vesilelu

Sanna, Sera, Saaga kirjoitti...

...Oho, nimitiedot jäi edellisestä!